torstai 5. joulukuuta 2013

Minulla on ikävä







Tässä on laulu, joka on jo pitkään koskettanu mua tosi paljon. Tää on ollu kauan sellainen kappele, joka laittaa mut melkeen väkisinkin itkemään. Varsinkin jos alan oikeen miettimään kaikkea..


Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaantai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan, ole edes ollut olemassakaan
Ootko omaa elämääsi ikävöinyt, joka ohi kulkee, et huomaakaan?Päiviä lyhyitä tai pitkiä joista, et koskaan saanut otettakaan?Minulla on suunnaton ikävä sinne, mistä en koskaan oo kuullutkaanminä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan
Minulla on ikävä, minulla on suunnaton ikäväMinulla on ikävä, minulla on suunnaton ikävä
Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan?Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaanSinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaanSinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikäväSinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä
Tunsitko sä joskus tulisen hetken ja sanoit nyt aloitetaan uudestaan?Huomasitko sitten sen elämäsi hetken kohta jo menneen menojaanSinulla on suunnaton ikävä sinne, mistä et koskaan oo kuullutkaanSinä olet kauan jo minua kaivannut, minua ei varmasti olekaan
Sinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikäväSinulla on ikävä, sinulla on suunnaton ikävä

Mun mielestä nämä lyriikat on tosi syvälliset ja ne herättää mussa kamalasti ajatuksia, aika surullisiakin ajatuksia. Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan? Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan? Kuinka monesti tuntuukaan, että on ikävä jotain muttei oikeastaan tiedä edes mitä. Yleensä se ikävä liittyy omaan tunteeseen jota kaipaa. Ei oikeasti keneenkään ihmiseen taikka asiaan. Ne ihmiset tai asiat on vaan saanut herätettyä niitä tunteita joita kaipaa.
Asiat kuitenkin muuttuu, toiset ihmiset muuttuu ja itsekkin muuttuu. Vaikka joku olisikin herättänyt tiettyjä tunteita aikaisemmin, ei tarkoita mitään takeita sille että ne samat tunteet heräisivät uudestaan. Minä olen kauan jo sinua kaivannut, sinua ei varmasti olekaan. Jossain vaiheessa vaan ymmärtää, ettei ne joskus tärkeitä olleet ihmiset ole enää samanlaisia. Ettei ne pysty enää herättämään niitä samoja tunteita. Ihan vaikka jotkut kaveritkin. Kaipaa niitä hölmöilyjä ja nauruja, sitä ihanan rentoa fiilistä, hyvää oloa ja elämästä nauttimista minkä toisen kanssa on joskus saavuttanut. Sitä luulee palaavansa siihen samaan toisen taas nähdessä, mutta ei sitä tunnetta vaan tule. Ei se ole kummankaan syytä. Asiat vain muuttuvat, toisten välillä asiat kestävät, toisten taas eivät.

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan? On paljon helpompi kaivata asioita ja kuvitella niiden vielä olevan ennallaan kuin myöntää itselleen, että jotkut asiat ovat menneet eivätkä enää tule takaisin. Eihän se tarkoita, etteikö tunne voisi syntyä uudelleen ja vaikka paljon edellistä paremmaksi! Mutta juuri se tunne on mennyt, juuri sitä samaa ei tule enää koskaan saamaan takaisin.
Miksi meidän pitää muutenkin aina kaivata sitä mitä meillä ei ole? Tai ei nyt aina, mutta liian usein. Niinkuin tuossa lauletaankin niin miksi me kaivataan jotain, josta meillä ei ole edes mitään tietoa? Onko se sitä, että mielikuvituksen kanssa sommitellaan ihanaa mielikuvaa jonne halutaan mennä? Miksi me ei vaan voida yksinkertaisesti ymmärtää, että vaikka kuinka rakentaisi satumaailmaa ja kuvittelisi jonkun asian toisin niin ei se välttämättä oikeasti menisi niin?
En nyt tarkoita sitä etteikö asioihin pystyisi itse vaikuttamaan tai että kaikki aina kääntyisi huonoksi. Niinhän se menee, että aika kultaa muistot. Myöhemmin on helppoa kaivata kaikkea sitä hyvää, mutta huomaamattaan sulkea pois kaikki huono. Ehkä just siksi joskus tulee mietittyä kuinka joskus aikaisemmin asiat oli paremmin.. Vuoden päästä taas miettii kuinka hyvin kaikki oli tällä hetkellä ja niin edelleen :D


Tämmoinen pohdinta nopeasti tähän väliin! On vaan kamalaa huomata kuinka joitain asioita pystyy mielessään kääntämään niin eriksi, kuin mitä totuus on. Vaikka sen totuuden tietäisikin ihan selkeästi. Onko teillä joitakin asioita tai muistoja, joista haluatte pitää kiinni ja muistaa vaan ne kultaiset puolet niistä? :)


18 kommenttia:

  1. Tää on ihana! Ja tuo on niin totta, et miks pitää kaivata sellasta mitä ei ole..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kaikessa tyhmyydessäänki niiin yleistä.. :)

      Poista
  2. Aivan ihana tuo viimenen kuva !!!!! enkeli <3

    VastaaPoista
  3. Tämä postaus osui niin sydämeen, mutta on ollut just samanlaisia fiiliksiä jo aika pitkään. Ja jotenkin niin haikea olo asioista joita ei tule koskaan saamaan takaisin/asioista jotka on vaan kuvitellut. Vaikka, kuten sanoit, ne kuvitelmat voisi olla/on olleet/alan menemään nyt itsekkin sekaisin että mitä yritän selittää, siis huonompia kuin todellisuus ja nykyhetki. :D Oliko tässä nyt mitään järkeä?

    Anyways, kaunis postaus, semmoinen katkeransuloinen. Suomalaisilla on varmaan sisäänrakennettu se melankolia, haikeus ja kaipaus, vaikka asiat oliskin hyvin just noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah ihana! Ymmärrään kyllä tismalleen mitä meinaat :) Nää on vaan niin monimutkasia juttuja, ja tuntuu että mitä enemmän pyörittelee mielessä kaikkea niin sitä mutkikkaammaks vielä menee.. Pitää vaan hyväksyä tietyt jutut ja sitten antaa niiden olla :) Oiskin yhtä helppo toteuttaa ku sanoa.. Ja joo, mun mielestä ainaki meillä suomalaisilla on tosi helposti taipumus just tuollaiseen..

      Poista
  4. Todella kaunis postaus. Ihanasti oot saanu ajatukset puettua sanoiksi, niin että varmasti moni ihminen pystyy niihin helposti samaistumaan.. :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ina<3! On aina ihanaa kuulla kun joku on ymmärtäny syvemmänkin tarkoituksen ja pystyy samaistumaan :')

      Poista
  5. voi vitsit, mun ilta tuli heti vähän paremmaks ku luin tän! iha superihana postaus :3 vaikutat tosi symppikseltä ja kokonaisuudessaan ihana blogi !

    http://emmamandin.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos Emma :') Ihana kommentti!

      Poista
  6. äää ! toi biisi on ollu mulle tosi tärkee jo kauan. noi sanat koskettaa mua tosi paljon, kuvaa lähes joka päiviäisiä fiiliksiä. ihana postaus, kiitos <3

    VastaaPoista
  7. Mullakin on oikeestaan ihan hirveesti muistoja, joista haluan muistaa vaan ne kultaiset puolet. :-) en ehkä tuu enää koskaan törmäämään näihin 'muistoihini', joten niiden ajatteleminen tekee hyvää:)<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun sää ite tuolleen tiedostat tuon :) Ja pittää porista näistä lissää ku nähdään<3!

      Poista
  8. samoin ite kaipaan jotain henkilöä, mut oikeesti en aina kaipaa sitä vaan sitä tiettyä muistoa tai tunnetta jonka se herätti eloon. on helpompaa luoda itselle se satulinna, jossa asuu unelmissaan kuin tippua maanpinnalle ja tajuta että elämä ei tuu koskaan olemaan helppoa. teki mitä tahansa, aina tulee vaikeuksia eteenpäin mut niistä pitää vaan selvitä. tai tässä tapauksessa haaveillaan sellaisesta joka ei tule enää olemaan mahdollista. mennyt on mennyttä ja se pitäis jättää sinne. sitä samaa on melkein mahdotonta saada.
    mut hei ihan vaan pakko sanoa että oot ihan älyttömän kaunis tuossa viimeisessä kuvassa (: ja oot täysin oikeessa, nuo on kauniit sanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyvin kirjotettu Sonja! :) Onhan se monesti helpompaa kuvitella kaikkea ku palata takasin maan pinnalle.. Myönnän itekkin syyllistyvän tuohon aina sillon tällöin. Ois vaan helpompaa heti alusta lähtien pysyä siellä maan pinnalla niin ei tarvis kokea sitä pudotusta.. Ja kiitos viimeisestä! :)

      Poista
  9. Ihana teksti! Ja tosi kiva blogi sulla muutenkin! :))

    <3: http://sannamarian.blogspot.fi

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat