Kiitokset kuvista tälle ihanalle punahiuksiselle neidolle! :)
Olin aamulla ranskan tunnilla ilman kirjaa, joten meni aika ohi koko kakstuntinen ja siinä aikaa tappaakseni selailin Lauran twitter- ja instagramkuvia. Törmäsin ekana tähän ensimmäisenä allaolevaan kuvaan ja hämmästyin. Tuntuu kuin tuosta illasta olisi ikuisuus, tuntuu kuin koko syksystä olisi ikuisuus. Tuon kuvan ottohetkellä olin asunut jyppilässä muutaman viikon, yliopisto oli alkanut viikkoa aikaisemmin ja olimme menossa ensimmäisiin poikkitieteellisiin. Sinne oli menossa muutama muukin kuten takanaolevasta jonosta näkyy ja tuohon on mahtunut yksi neljäsosa koko jonosta.. Tuo oli ilta jolloin tapasin tämän punahiuksisen! Kaikki vaan loksahti paikoilleen, olimme kaikesta samaa mieltä, olimme tosi samanlaisia persoonia, viuhdoimme kahdestaan ympäri keskustaa ja baaria, nopeasti kävimme läpi senhetkiset elämäntilanteet ongelmakohtineen ja pohdimme ratkaisuja. Tuntui naurettavalta ajatella, että olimme nähneet ensimmäisen kerran vasta muutamaa tuntia aikaisemmin..
Olin aamulla ranskan tunnilla ilman kirjaa, joten meni aika ohi koko kakstuntinen ja siinä aikaa tappaakseni selailin Lauran twitter- ja instagramkuvia. Törmäsin ekana tähän ensimmäisenä allaolevaan kuvaan ja hämmästyin. Tuntuu kuin tuosta illasta olisi ikuisuus, tuntuu kuin koko syksystä olisi ikuisuus. Tuon kuvan ottohetkellä olin asunut jyppilässä muutaman viikon, yliopisto oli alkanut viikkoa aikaisemmin ja olimme menossa ensimmäisiin poikkitieteellisiin. Sinne oli menossa muutama muukin kuten takanaolevasta jonosta näkyy ja tuohon on mahtunut yksi neljäsosa koko jonosta.. Tuo oli ilta jolloin tapasin tämän punahiuksisen! Kaikki vaan loksahti paikoilleen, olimme kaikesta samaa mieltä, olimme tosi samanlaisia persoonia, viuhdoimme kahdestaan ympäri keskustaa ja baaria, nopeasti kävimme läpi senhetkiset elämäntilanteet ongelmakohtineen ja pohdimme ratkaisuja. Tuntui naurettavalta ajatella, että olimme nähneet ensimmäisen kerran vasta muutamaa tuntia aikaisemmin..
Toinen kuva on samalta illalta kun jo silloin Laura päivitti instagramiinkin "my girl".
Seuraava päivä koitti ja aiottiin mennä kahville. Rehellisyyden nimissä mietin olisiko tämä räväkkä ja menevä punapää yhtään mun tyylinen ihminen enää sitten kun yhtälöstä jätetään pois alkoholi ja baareilu - olinhan itse edellisenä iltana ollut yhtälailla räväkkä ja menevä tapaus, mutta kun en yleensä ole sellainen muuten. Pienessä jännityksessä saavuin coffariin ja koin vielä suuremman yllätyksen kuin edellisenä iltana. Vastassa oli tyttö, joka muistutti entistä enemmän mua itseäni!
Käytiin piknikillä ja mietittiin maailman menoa, blogeja, opiskeluja, ihmisiä, laihdutustempauksia ja kuinka kaikki täytyy vetää aina niin överiksi, että on kumma kun ei voi edes pullaa syödä! Sen vuoksi kuvan ilmeetkin.
Syksyllä oli päivä, jolloin busseilla sai matkustaa ilmaseksi. Me väsyneinä ja aiemmin taivaalta tippuneiden vesipisaroiden takia edelleen vähän kylmissään istahdettiin bussiin. Laitettiin hungry hearts soimaan ja nautittiin, nautittiin niin antaumuksella, että kierrettiin bussin reitti kahdesti ympäri.. Välissä melkeen hätäiltiin minne ihmeeseen joudutaan kun reitti kiersi aivan perämetsien kautta.. Autossa istumista ja musiikin kuuntelua rakastavana ihmisenä tuo oli aivan loistavaa ajanvietettä, vaikkei ehkä niin suunniteltua!
Nykyisinhän minä asun tämän punapään kanssa, pari kuukautta oon jo asunutkin paitsi olin melkeen kokonaan Oulussa ensimmäisen kuukauden. Jonkun aikaa sitten tulin luennolta tänne ja melkein samalla ovenavauksella tuo kämppis lähti luennolle farkuissa ja bleiserissä, itselleni ja suorasanaisuudelleni uskollisena näytin peukkua ja mainitsin pepun näyttävän erittäin hyvältä. Mun mielestä pitää kehua sillon ku on kehuttavaa!
Tykkään ihan hirveästi tästä kämpästä ja tämän pohjasta. Jotenkin tämä on niin kodikas ja lämmin, että tuntuu kuin olisin asunut täällä ainakin vuoden.. Hyvä vaan näin päin!