perjantai 17. tammikuuta 2014

Kiang ja Shang




Ihan vasta joku kehui sitä, kuinka kirjotan niin monipuolisista aiheista. Nyt sitten aloin katselemaan luonnoksista, että mitähän tänne niistä laittais ja kappas, gerbiilikuvia! >:D Niin nyt ainakin tulee sitä vaihtelua arkeen..

Tosiaan, oisko ollut vuosi 2008 kun meillä oli nämä kaks söpöläistä. Olin aina halunnu hirveästi koiraa - jos totta puhutaan niin pienenä puhuin aina ostavani kissan, koiran ja pienen hevosen sitten kun muutan omaan kotiin.. Olin kuitenkin allerginen ja isä myös eikä koiraa ikinä voinut harkitakkaan. Monet siellä varmasti ihmettelee tuota edellistä, kun meillä nykyisin on kuitenkin koira.. Pienempänä olin paljon herkempi ja paljon tekee varmasti sekin kun opin pesemään kädet jos silittelin kissaa, olemaan hankaamatta silmiä yms, joten allergisia reaktioita ei enää tullut samalla tavalla kun opin vähän ennakoimaan ja välttelemään niitä. Muistan kun ensimmäisen kerran kävin mökkimme lähellä maatilalla, olin aika pikkutyttö ja loppupäivän istuin terassilla joka paikka kutisten ja silmät niin kutisevina ja turvoksissa olevina että ihan itketti, oli vaan niin kauhea olo.. Myöhemmin samanlaista reaktiota ei kuitenkaan enää tullut samaiselta maatilalta, helpotti joka kerran jälkeen kunnes ei enää tullut juuri mitään ja saatoin talvellakin mennä sinne ihan vaan viikonlopuksi "karjakoksi" ja joskus kuulemma mun unelma-ammatti on ollu maatalouslomittaja.. Kamoon :DDD Kaikilla muilla pikkutytöillä joku laulaja tai näyttelijä tai malli.. Mutta niin.. Melkeen aina ensimmäistä kertaa jonkun koiran kohdatessani saan vähän oireita, mutta enää seuraavalla kerralla ei tule mitään.. Romeosta ei tule mitään jos olen kotona, mutta kun olen ollut muualla kauan (esim kun täältä jyppilästä käyn) niin alkuun tulee monesti jotain aivan pientä, joka kuitenkin lähtee sillä kun pesen kädet ja laitan silmätippoja kun alkaa vähän tuntumaan. Mutta sekin menee ohi parissa päivässä.. Ehkä sitten totun vaan tosi nopeaa.. Onko muilla samanlaista?

Takaisin näihin otuksiin: Äiti sanoi, ettei nimiksi sitten saa tulla mitkään "Matti ja Pekka" vaan niillä pitää olla oikeat nimet! Me selailtiin kaiken maailman nimiä ja näistä sankareista tuli sitten Kiang ja Shang.






Tässä yllä on hyvä esimerkki siitä, kuinka nuo kaverit olivat erin näköisiä, vaikka monen mielestä kaikki tuollaset näyttää aivan samalta :D Takana on Kiang ja edessä Shang, jonka pää on aivan selvästi pyöreämpi ja värikin tummempi..

Myös näiden luonteissa oli aivan uskomattomia eroja! Tuntuu hassulta sanoa näin gerbiileistä, mutta kyllä :D Kiang oli aika itsenäinen ja esim spagettia annettaessa se puri pätkän irti mahdollisimman läheltä sormia ja meni jonnekkin rauhassa syömään, kun taas Shang oli hirveän sosiaalinen, saattoi monesti nukahtaa kädelle ja söi pastaa sieltä kauemmasta päästä mutustaen niin, että siitä täytyi kokoajan pitää kiinni toisesta päästä :D Toinen tykkäsi hirveesti mustikasta, toinen puurosta.. Monia tämmöisiä todella yksilöllisiä eroja, joita ei välttämättä edes uskoisi joillain gerbiileillä olevan :)





Tykkäsin aina rakennella niille vaikka mitä ihme temppeleitä ja muita kyhäelmiä, siinä yläpuolella yksi taideteos jonka väsäilin! Yksi lempipuuhista oli myös rakennella niiden terraarioon kaiken maailman polkuja ja ratoja ja tutkiskella kun ne olivat kaivaneet mahtavia tunneleita sinne, jäin nytkin hetkeksi tuijottelemaan seinää kun mietin niitä kaikkia hienoja onkaloita.. Kuvittelenko vaan vai kuulostanko jotenki tosi oudolta.. >:D



Vielä yksi juttu teille! Ennen gerbiilejä meillä oli kuitenkin vielä yksi asukki talossa. Joku vähän erikoisempi.. Heitelkäähän arvauksia, mikä se ois voinu olla! :D Ja jos joku tietää ennestään, niin ei sitten tuu heti möläyttään!



26 kommenttia:

  1. Eikä mä en kestä miten söpöjä<3
    Mullakin oli joku 3 vuotta sitten vielä ihana gerbiilikaksikko, Mikki ja Nuutti :') Huomasin kans ihan selkeästi niiden luonteissa eroja, sit kun ne alko kunnolla tuntemaan! :-)
    Ihan sairaan hieno toi sun tekemä kyhäelmä niille!:-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voiii, suloset nimet! :D Ei sitä ois sillon itekkää uskonu kuin erilaisia tuollaset voi olla :)

      Poista
  2. :DD jompikumpi noista oli mun kummipoika!!

    VastaaPoista
  3. Kiang... Shang.... KAWAIIIII

    ~*^___^*~

    VastaaPoista
  4. tuli heti ekana mieleen joku degu rai fretti.. oisko toinen niistä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole ;)! Jotain vielä erikoisempaa :D

      Poista
  5. Moikka ! Ootko jo ehtinyt kirjoitella postausta sun opiskeluista tai Jyväskylästä kaupunkina/ millainen paikka on asua jne. Olisin hirveän kiinnostunut tietämään mitä oot tykännyt koska itellä on samanlaisia suunnitelmia syksylle :) en ainakaan nopean etsinnän jälkeen löytänyt vielä postausta aiheesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! En oo vielä, mutta on kyllä pitänyt :) Hyvä kun muistutit! Kirjotan tässä tammikuun aikana :) Kovasti tsemppiä että pääset jos sulla on vielä pääsykokeet edessä ja jos oot jo päässyt niin tervetuloa, tää on ihan mahtava paikka :p

      Poista
  6. Niin hellusia! <3 minullakin oli lapsena gerbiilejä, ruskea ja valkoinen :) ruskea oli nimeltään Untamo ja valkoinen oli Sipi :D sitten oli Retu-herra, hän oli tanssihiiri hehe, joka käveli usein häkin katon pinnoja pitkin käsillään ja tanssi kahdella jalalla :D
    2 hamsteriakin ollut, kääpiöhamsteri Nasse ja kultahamsteri nimeltään Lili-nalle :) Jussikin eleli meillä joskus, se oli kani :) kääpiöluppapupu ois ihana hommata joskus :)

    Oiskohan teillä ollut puhuva papukaija? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekkin!<3 Voii, Untamo :''') Ihana nimi! :D Tanssihiiri, vähän varmaan ollu hauska kaveri :D Lili-nalle :DD En kestä!!! Kuin lutusia nimiä :--)<3 Ei oo ollu, khihih !

      Poista
  7. Aww aivan ihania otuksia! 8) Kyllä se on jännä miten erilaiset luonteet kaikilla eläimillä on, koiratki on aina ihan erilaisia ja niillä on paljon omia tapojaan ja mieltymyksiään. :) Mutta niihän se mennee ihmisilläki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita oli kyllä kiva katella kun ne puuhaili kaikkea 8) Niimpä! :) Koirakin on niiiiin omia persooniaan! Outoa miten jotkut eläimettömät ei vaan tajua sitä ollenkaan :D

      Poista
  8. Jee! Kohtalontoveri on viimein löytynyt! Ite oon kans kissoille ja koirille ja kaikille karvasille elukoille allerginen. Silti meän kotona on eläintarha. Nyt ko en voikkaan jatkaa tätä minu pintakäsittelijän uraa kun oon tasoitteillekkin (ylläripylläri) allerginen, niin mie että nyt ammattilukion jälkee hajen eläintenhoitajakouluun. Se on kuite semmonen mitä oon tahtonu AINA ja jotenkin ossaan vain kuvitella että se ois semmosta työtä mikä ois mulle just hyvä ja josta nauttisin. Noh, sitten tulee tietenkin tää allergiakysymys : miten voisi olla eläinten kanssa kun niille on allerginen?
    Esimerkiksi opinto-ohjaaja lyttää mun haaveet aina tolla kysymyksellä :( Mutta sehä siinä onki, että en kotona esimerkiksi oo semmosta kunnon allergiakohtausta saanu kolmeen vuoteen. Syynä se ko ollaan tajuttu että mistä se johtuu, eli esim jos koira tyyliin imeskelee minun silmiä niin sillon se tulee ja mullaki just kans jos silitän koiria/kissoja/kaneja yms ja alan hieroon silmiä ni sillo. Eli nää kolme vuotta oon allergiakohtaukset estäny iha vaan pitkähihasilla paidoilla ja käsien pesemisellä. :D Oon niin ilonen että joku muuki tietää tän ja ossaa kans elää eläinten kans vaikka allerginen onki. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii ja tosta tottumisesta! Mullaki saattaa että jos meen johki uuteen paikkaan, misä on esim koira jota en oo aikasemmin rapsutellu ni saattaa vähä niiskututtaa sen ensimmäisen päivän. Mut se yleensä johtuu just siitä jos se koira on vaikka saanu kölliä samalla sohvalla.Sit jotenki se niiskutus vaan lähtee pois. Jännää kyllä :)

      Poista
    2. Kannattaa silleen järellä ajatella tuota eläintenhoitajahommaa.. Jos aidosti tuntuu siltä, että voisit hyvinkin pystyä siihen hommaan kunhan 'totut' siihen yms, niin mikä ettei! Onhan se kuitenkin aina ollut sun haave, joten ei muuta kuin kokeilemaan :) Mutta jos taas tuntuu, että se on vaan sitä kun niiiiin kovasti haluaisi niin sittenhän se kannattaa unohtaa ja olla eläinten kanssa muuten niin paljon kuin pystyy :) Etköhän sää itse tiedä ja osaa miettiä hyvän ratkaisun :) Se on kyllä jännää miten siihen voi tottua, ja vieläpä kun se tapahtuu noin nopeasti, niin se eroaa jostain siedätyshoidon tapasistakin aika paljon kun eikö ne yleensä ole melko pitkiä prosesseja :D

      Poista
    3. Outoa kyllä, mutta en valita! :-D

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Ei, mutta siinä oli jo hyvä veikkaus jokseenkin :D!

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Ei, mutta sellasia kovasti kattelin joskus kyllä :D

      Poista
  11. hymy nousi naamalle kun katto noita ötököitä :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ötököitä >:DD Mutta eikö, piristäviä veijareita :3

      Poista
  12. kilppari? :) tuli mieleen varmaan ensimmäisenä :D ?

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat