perjantai 7. helmikuuta 2014

Kyyhkynen




Hän on kuin kyyhkynen. Ei niinkuin muut, kauniimpi. Vääränlainen ja juuri siksi niin uskomaton. Hän hymyilee ja hymykuoppansa kiinnittävät kaikkien huomion.. Silti tuo jumalainen olento on niin epävarma, katselee maahan ja ohi kaikista. Ainakaan minuun hän ei katso vaan hänen katseensa kulkee aivan vierestäni kuin olkapäätäni koskettaen. En saa katsettani irti hänestä ja hän tietää sen. Siksikö hän välttelee minua, koska tietää minun tietävän? Olen todellinen ja silmistäni voi lukea jotain, mitä hän ei halua tietää. Tämä tekee hänestä erityisen kiinnostavan ja yritän palavasti saada hänet katsomaan minuun, nähdä ajatusten heijastuvan hänen silmistään. Tiedän, että osaisin tulkita häntä, mutta kuinka myös hän voi tietää sen? Hän ei osaa lentää, luulisin. Ei, en luule vaan tiedän. Näen sen hänestä. Mutta miksi hän näkee niin kovasti vaivaa peittääkseen sen? Hän on hyvä.. Muut eivät huomaa mitään, he näkevät vain jotain erilaista ja kaunista, mutta eivät ymmärrä syytä. Minä kuitenkin tiedän paremmin. Siksi olen niin hämmentynyt kuinka äänetön läsnäoloni saa tuon upean olennon tuntemaan itsensä niin pieneksi, toivomaan olevansa näkymätön, kevyempää kuin ilma.

Hänen hiuksensa eivät ole jumalattaren, vastakohta siitä. Luonnostaan kiharat ja kapinalliset, eikä hän enää jaksa taistella niitäkään vastaan. Se tekee hänestä mielenkiintoisen, ainutlaatuisen minun silmiini. En ole ennen nähnyt mitään vastaavaa. Tuo jumalainen olento ei ole kaunis, hän on jotain uutta ja paljon enemmän. Hän ei vieläkään katso minua, hän ei uskalla. Aikaa ei kuitenkaan ole paljoa vaan se uhkaa valua pian tyhjyyteen. Hänen on vielä pakko kohdata katseeni, sillä en pysty lähtemään ennenkuin saan tietää. Vaistoni kuiskaa hiljaa, että myös hän haluaisi minun tietävän. En ole pelottava, olen liian puhdas ja kiinnostunut. Minä olen liian vahva. Eri tavalla kuin hän, huomaan sen vasta nyt.

Aika on melkein valunut pois kun hän kääntyy hitaasti ja pysähdyn kokonaan. Kuulen vain sydämeni hakkaavan sillä haluan olla valmis kun hän katsoo minuun, en ehkä saa enää uutta tilaisuutta. Hänen silmänsä ovat vivahdus ruskeaa ja vihreää, ne eivät ole enää pelokkaat, ainoastaan päättäväiset. Pinnan alla syvällä noissa silmissä välähtää jotain ja hän kääntää katseensa pois. Vedän syvään henkeä ja valahdan tuoliini.

Olin oikeassa, hän ei osaa lentää. Hän ei ole kyyhkynen ollenkaan.



Tuo alun pätkä. Kirjoitin sen jo jonkin aikaa sitten ja haluan jostain syystä vähän palata siihen. Oon joskus sanonutkin, että mulle tulee joskus tarve päästä kirjoittamaan ja purkamaan ajatuksia sillä tavoin. Mietin ja analysoin aika paljon mitä ympärillä tapahtuu, miten ihmiset ovat ja miten tietyt asiat näyttävät vaikuttavan heihin. Esimerkiksi tästäkin syystä tykkään todella paljon katsoa ihmisiä silmiin, silmät vain kertovat niin paljon enemmän kuin pelkkä puheen kuuleminen.

Kaikki nämä tekstit kirjoitan aina vaan yhdeltä istumalta, samalla kertaa. En pysähdy miettimään taikka punnitsemaan sanavalintoja. Se on oikeasti aika puhdistavaa, suosittelen kokeilemaan! Tykkään hirmuisesti mielikuvista, metaforista ja jostain mystisyydestä. Tykkään lukea runoja ja miettiä tarinaa niiden kauniiden sanojen takana.

Kirjoitin alussa olleen tekstin aivan selkeästi yhden tilanteen 'innoittamana' ja vieläkin tätä lukiessa palaan takaisin siihen tilanteeseen. Tottakai osa on ikäänkuin tarinointia, mutta mua kiinnostaisi kuulla teiltä minkälaisen tunnelman tai ajatuksen te arvelette olevan tuon tekstin takana? Luultavasti moni ei jaksa edes ajatella, mutta tarkoitan enemmän teitä jotka luette tuon ja automaattisestikin pysähdytte hetkeksi pohtimaan. Teiltä haluaisin kuulla minkälaisen pohdinnan te noista silloisista ajatuksistani saisitte irti :D





Pakko vielä vähän taputella itteäni olalle - joskin en oo varma käytetäänkö tuota ilmaisua tässä merkityksessä :D Halusin kuitenkin väkisin tyrkätä sen tuohon.. Niin siis että mulla on taas muuta päällä entä sitä perus mustaa! Haluaisin aivan hirveästi vihreän takin. Punaisen oon halunnut jo kauan, mutta sellainen toisaalta löytyy niin monelta. Vaikka oikeastaan mulle ei oo juurikaan väliä jos puolella oliskin se punainen takki, mutta kaikki te "jokaisella oli punainen takki viimetalvena"-ihmiset ootte onnistunut lannistamaan mun intoa sen punaisen takin suhteen >:(

Ehkä vielä joku talvi raaskin ostaa jonkinmoisen takin. Nykyisen mustan löysin alesta 50e ja muut takit ovatkin niin monen vuoden takaa, etten edes muista. Mutta mitäpä sitä vaihtamaan kun hyvin näilläkin tarkenee! Aika tyhmääkin joka talvi ostaa uusi(a) talvitakkeja.. Paitsi jos löytyy hyvästä alennuksesta niin tottakai sillon voi ja kannattaaki hyödyntää!

No mutta, täällä jatkuu siivous - ikävä kyllä minun toimesta - joten palaillaampa ehkäpä vielä vklp aikana! Nauttikaahan nyt viikonlopusta :)

16 kommenttia:

  1. ANNI! Ihan täydellinen tuo eka kuva! :OO Herranjesta oot kaunis.

    Tuo teksti on koskettava, mystinen. On aika huippua, että pystyt kirjottaan näin kaunista tekstiä yheltä istumalta. Kuvittelen, että oot just suutelemassa tätä ei-kyyhkystä, mutta suoraan sanottuna homma kusee ja tähän saattaa olla parikin eri syytä.Tekstin kirjoittajaa tämä ahdistaa ja hän luovuttaa, ainakin nyt. Mulle tulee heti päähän sellanen kuva tuosta tilanteesta, osaan jopa kuvitella ton tuolin jolle lopuksi valahdat... Weird, I know. :D

    Tuli itelle sellanen tunne, että pitäs kans kokeilla tollasten tekstien kirjottamista. Vois olla tosiaan puhdistavaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JENNI!! Kiitos hirmuisesti :3 Kannattaa ehdottomasti kokeilla! Ja mun mielestä se juju on pitkälti kans siinä, että sen tekstin kirjoittaa nimenomaan yhdeltä istumalta, koska vaan silloin se tulee oikeasti tunteella :) Ja vaikka se ois kuinka mystinen niin riittää, että sen ymmärtää itse :) Voit vaan kuvitella kuin mahtavaa kaikkia tämmösiä tekstejä on lukea myöhemmi ku vielä sittenki muistaa tismalleen sen tunteen joka oli silloin tekstiä kirjoittaessa :)

      Poista
  2. tosi elävä tuo teksi, iha pystyy kuvittelee koko tilantee. tulee kyl mielee joku tilanne että kiinnostuu jostai tyypistä (eikä se välttis huomaa/kiinnostu?:D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos! :) Hmmm, vai niin ;-----)

      Poista
  3. Wou, tuo teksti sai mut tuntemaan niin paljon kaikkea! Mulle tuli lähinnä mieleen kahden ihmisen erikoislaatuinen suhde, sellainen että tuntee toisen läpikotaisin vaikkei oikeasti tunnekaan. Sellainen syvä, erityinen suhde. Ja että toiset pitävät tätä toista ihmistä "kyyhkysenä", he kaikki mahduttavat henkilön siihen samaan muottiin. Tämä tekstin minäkertoja on sitten se ainoa tyyppi, joka hiffaa, että toinen ei olekaan se "kyyhkynen", vaan jotain ihan muuta. Lähinnä siis silleen, että se "kyyhkynen" edustais jotain hyvää ja kaunista, vaikka tittelin kantaja onkin sitten oikeasti jotain pahaa ja mustaa.
    Öööö.. haha, toivottavasit tajusit jotain!:D

    Oot valtavan kaunis!
    Mulla on tänä talvena ollut käytössä täydellinen punainen duffeli, eikä _kellään_ meidän piskuisessa kaupungissa ole punaista takkia! Suosittelen! Punaisessa on sitä jotain...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvällä analyysillä on neiti lähteny liikkeelle!! Loistavaa :D Ääh, tekis mieli alkaa antaan selitystä takasin, mutta maltan nyt :DD Ei kellään, se on jo aika hyvin! Kiitos kannustuksesta, ehkä vielä joku päivä löydän oman yksilöni :3

      Poista
  4. Vau sun teksti rakas.. Se toi tosi paljon erilaisia tunteita pintaan<3 Päällimmäisenä jotain tiettyä mystisyyttä ja sellaista jännittävää ihanaa kutkutusta mahan pohjassa..
    Niin kauniita kuvia etten kestä♥♥♥♥

    VastaaPoista
  5. Tääl on yks sun tuore lukija ja oon niin rakastunu sun blogiin ja tänne on aina kiva uppoutua lukemaan sun ajatuksia ja kattomaan kauniita kuvia ja varsinki saamaan inspiraatiota asuihin :) mut tuosta tekstistä mulla on sellanen tunne ja ajatus että peilailet itteä siitä toisesta henkilöstä, että uskot että se pitää sua kyyhkysenä mutta koska on tapahtunu, sattunu tai olet tehnyt tai sanonu jotain minkä uskot sen toisen tietävän mut haluut vaan nähdä sen katseen että pitääkö se vielä sua kyyhkysenä tämän tapahtuneen jälkeen. Teillä on läheinen suhde ja siksi haluat tietää mitä se toinen miettii. Tai sitten niin että se toinen on tehnyt jotain joka on muuttanut sun ajatusta siitä henkilöstä, se ei enää oo se sama kyyhkynen. Sä oot/se toinen on pettyny siihen henkilöön/suhun. Se tilanne on kuitenki rauhallinen vaikka sulla on kauhea tunnemyrsky sisälläs ja siitä mä tykkään täs tekstin pätkässä :) tämä on toki vain minun ajatus ja tunne jonka sain koska tuo tilanne muistuttaa tilanteita missä ite olen ollut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ihana kuulla! :'') Ja aivan huippu analyysi tosta tekstistä! Vaikka sinällään mikää näistä ei oo osunu oikeaan, niin silti kaikista löytyy joku pienikin vivahde joka sopii tuohon :) Ja tuo, että tilanne on rauhallinen vaikka mun mielessä pyöriiki vaikka mitä tunteita osu niiin oikeaan! :D Kiitos kun jaksoit kirjottaa ja pohdiskella tuota :p

      Poista
  6. wau.ihan uskomatonta. tuo teksti oli suoraan mun ajatuksista! KIITOS, en ois itte osannu tulkita itteeni noin tarkkaan. Kiitos <3

    Löysin sun blogin ihan vasta ja luin sen heti läpi. oot ihan mielettömän kaunis tyttö ja susta saa sellasen kuvan et sua on helppo lähestyä ja että oot kaikille ystävällinen. Kiitos mahtavasta blogista ja hyvvää jatkoa (määki oon oulusta :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla, että herätti ajatuksia! :) Ohohh, sulla kyllä ollu pikku homma siinä 8) Kaikkea hyvvää sinnekki!! :p

      Poista
  7. vau, miten hienoja kuvia! :o

    http://jct-bloggercom.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat