lauantai 22. maaliskuuta 2014

Days like these




Viimepäivät on mennyt mulla jonkinmoisessa onnellisuuden kuplassa - taas vaihteeksi. Oon ollut normaaliakin enemmän omissa ajatuksissani ja liihotellut ympäri kaupunkia musiikkia kuunnellen ja puolet ympärillä olevasta armotta sivuuttaen. Musiikki vaan saa mut aivan toisiin maailmoihin enkä tiedä mitä tekisin ilman musiikkia, sillä ammennan siitä valehtelematta varmaan kolmasosan mun hyvästä fiiliksestä. Jätin muutamama päivä sitten laturin herran luo ja vaikka luuri urheasti kestikin melkeen koko päivän, niin se sammahti illalla.. Olin suunnitellut meneväni salille ja kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät voi treenata ilman musiikkia. Eikä lenkkeillä, siivota tai kuivata hiuksia... Kaivoin esille mun vanhan ipodin, jota en ollut kuunnellut ainakaan puoleen vuoteen ja ette voi ymmärtää sitä onnen määrää kun löysin kaikkia ihania biisejä!!! En malta oottaa sitä kun parin tunnin päästä saan taas polkea töihin ja laittaa noita kaikkia "vanhoja" kappaleita soimaan. Mmmh..


Tässä on mun ihana ruosteinen mummopyörä, jonka ostin loppusyksystä ja tästä on tullu kyllä päivien piristys. Ja nopeutus.. Tykkään hirveästi pyöräillä tuolla lämpimässä auringonpaisteessa, kuunnella musiikkia ja fiilistellä elämää. Tuollaiset on niitä hetkiä, jolloin on vaan vaikea olla hymyilemättä ja mulla onkin varmaan neljäsosan ajasta jokin ihan typerän näköinen virne naamalla ku oon vaan niin mielissään >:D>:D Huono homma vaan, etten oikeen osaa polkea rauhassa.. Aina pitää vetää täysillä ja perillä on hirveä hiki...

Nautin hirveesti pienistä jutuista enkä stressaa asioista. Näillä mennään mitä on ja jos en nyt pääse eilisaamun henkilöstöjohtamisen tenttiä läpi, niin sitten se tehdään ens vuonna! Harvat asiat on kuitenkaan niin lopullisia tai kerrasta kiinni. Sain töitäkin ja eilen pyöräilin keskiyöllä kotia harjoittelusta, tänään aamulla olin taas opettelemassa asioita ja illalla takaisin. Sama rumba siihen asti kunnes lähden Ouluun!


 Kävin eilen tentin jälkeen Matcmaking-tapahtumassa, jossa ihmiset kertoivat liikeideoistaan, jotka osalla olivat pitemmällä ja osalla ihan vain suunnittelutasolla. Mua on aina kiinnostanut yrittäjyys ja nytkin juuri suoritin yrittäjyyden perusteet kurssin. Siellä yks nainen puhui kauneuteen, stailaamiseen ja kuvaamiseen liittyvästä ideastaan ja lyöttäydyin porukkaan kuuntelemaan ja puimaan ideoita. Tuosta tulikin mieleen, että oon jo tosi pitkään ajatellut olevan aivan ihanaa päästä tekemään jotain ihan kevyttä valokuvaushommaa! Aika minimaalisilla korvauksilla ja enemmänkin vaan sen takia kun tykkään siitä niin paljon ja haluaisin kehittyä :) Yksi kaveri on pyytänyt mua kuvaamaan häitään kesällä ja ootan sitä aivan innoissani!


Meidän pöytään istuutui tällainen mimmi ja mun oli pakko kysyä saanko ottaa blogiin kuvan hänen makeesta sivusiilistä ja no, omannäköisestä tyylistä muutenkin. Musta niin hyvännäkönen kokonaisuus vaikken itelle osaiskaan kuvitella! Mua kiinnostais hirveesti mennä joku päivä vaan kameran kans keskustaan, bongata tyylikkäitä tai muuten vaan silmää miellyttäviä ihmisiä ja kysyä saanko nappasta heistä kuvat nopeasti. Oon hirveen pitkään suunnitellu tekeväni noin, mutta en vaan oo saanu aikaseks mennä haahuilemaan keskustaan ajan kanssa.. Monesta tuollanen ois varmaan kammottava ajatus eikä ikinä kehtais mennä pysäyttämään ihmisiä silleen ja kysyä kuvattavaksi. Musta se on vaan hassua, koska ensinnäkin mikä siinä on kamalin asia, joka voi tapahtua? :D Ja toisekseen ainakin 95% ihmisistä on aivan otettuja siitä kun joku tulee kehumaan! Jos kohdalle sattuu joku siitä veikkaamastani ikävästä 5% niin sitten on vähän jo huonoa tuuriakin :D

Miten te reagoisitte jos joku valokuvaaja pysäyttäisi teidät kadulla, kehuisi tyyliä tai ulkonäköänne ja kysyisi saako ottaa kuvan teistä?


 Hauskaa kun muutaman päivän satoi ihan simona lunta ja sitten taas lämpötilat hyppäs hurjana plussan puolelle ja aurinkokin porottaa jatkuvasti aika kirkkaalta taivaalta. Lumet suli hetkessä ja pyörä roiski mun maiharit aivan kurasiksi.. Vielä yksi juttu pienistä iloa tuovista asioista! Olin polkemassa tuonne aikaisemmin mainitsemaani tapahtumaan ja vähän vanhempi mies käveli koiran kanssa ihan miten sattuu väärällä puolella tietä ja kovemmalla vauhdilla olisin varmaan törmännytkin heihin. Ennakoin kuitenkin tulevaa kulmaa juurikin sen vuoksi, ettei koskaan voi tietää mitä sieltä kulman takaa paljastuu. Sain silti ihan hyvin jarruttaa ja lopulta hyppäsin kokonaan pois pyörän selästä kun mies ja koira jäivät molemmat pyörimään jokseenkin hämmentyneesti eivätkä tienneet kummalle puolelle väistää. Mies pahoitteli, jonka jälkeen kiitteli toimintaani ja ohi kävellessään hymyili vähän nolostuneena. HYMYILI! En missään vaiheessa ollut edes ärsyyntynyt siitä kuinka tämä mies käveli ihan missä sattuu vastuuttomasti vielä pienen koiransa kanssa ja siitä koitui haittaa minulle. Päin vastoin tulin tosi onnelliseksi ja hymyilin itsekseni vielä pitkään vain sen takia kuinka tuo mies pyysi anteeksi ja aidosti nimenomaan hymyili minulle. Tottakai silloin hymyilin takaisin ja tokaisin, ettei haittaa mitään.

Jo pelkkä hymy tuntemattomaltakin voi vaan merkitä niin paljon. Liikaa on äkäsiä ihmisiä ja yhtään yleistämättä niitä vanhoja ihmisiä, jotka käyttäytyvät aivan kuin nuoret ja muutkin alle 50-vuotiaat olisivat pilanneet heidän elämänsä.. On olemassa ihania pullantuoksuisia mummoja, joita tekisi vain mieli halailla, mutta niiden vastapainoksi myös näitä vanhuksia, jotka tuntuvat pitävän nuorison (eli kaikki alle 50-vuotiaat) tarkkailua ja yleisistä asioista valittamista elämäntehtävänään. Toivottavasti sieltä löytyy edes joku, joka kismiintyneenä lukee tätä kirjoitusta ja miettii, ettei ole ikinä törmännyt tällaiseen vanhukseen! Minä aijon ainaki olla sitten sellanen lepponen pullamummo ja hymyilen ihan kaikille.. Ja vaikka oonki pullamummo niin silti ulkoilen paljon ja piän itteni niin hyvässä kunnossa ku vanhalle ihmiselle on vaan järkevää! Tiiän jo nyt, että musta tulee hyvä mummo ja samalla mua vähän kammottaa miksi ees mietin tuollasta jo nytte :|



Yksi päivä pari viikkoa sitten mun piti käyä hakemassa passi R-kioskilta, fitnessgurun tuotteita Siwasta ja Nellyn paketti Postista. R-kioskin nuori tyttö oli tosi pirteä ja sain hyvän fiiliksen lähtä pyöräilemään ympäri kaupunkia hakemaan paketteja! Siwan myyjä, nuorehko tyttö myöskin, oli aivan tyrmistyttävän epämiellyttävä asiakaspalvelija. Ensiksi sain odotella kun hän oli koneella ja vasta hihkaistuani hän kääntyi puoleeni. Sanoin hakevani pakettia ja näytin kännykästä sitä koodia, tyttö vilkaisi puhelinta, minua ja lähti talsimaan hyllyille. Hän ei ollut sanonut sanaakaan, ainoastaan katseen, joka näytti siltä kuin hän mielessään olisi kuvitellut hukuttavansa minut johonki hernekeittoon. Vasta tultuaan hän kysyi onko henkkarit matkassa ja kun näytin ajokortin niin tyttö hädintuskin edes katsoi koko korttia, en itseasiassa oo varma katsoiko ollenkaan :D Paketti oli sen verran iso, että kysyin saisinko ottaa pussin. Kysymykseni sivuuttaen tyttö otti seuraavan asiakkaan enkä pikkuruisen käytävän takia päässyt mitenkään ottamaan sitä pussia.. Yritin huikata jonossa seuraavalle, että anteeksi viitsisikö hän antaa pussin, mutta hänkään ei kuullut.. Odottelin siinä sitten ehkä minuutin jos jono menisi ohi kunnes myyjätyttö päätti yhtäkkiä antaa sen pussin sanaa sanomatta kääntämättä edes katsettaan minuun päin. Koko asioimisen aikana tyttö siis ainoastaan kysyi onko mulla henkkarit ja katsoi hernekeittoonhukuttamisilmeellä. Melkeen ois tehny mieli luopua protskujauheista ja pamauttaa sitä myyjää sillä paketilla, vähän herätystä tuohon tuohuun. Eikö työnantajat ihan oikeasti muka tiedä, että heillä on tuollaisia työntekijöitä? :D

Tuollaisista asiakaspalvelijoista tulee mulle enemmänkin surullinen olo.. Onko heidän elämänsä oikeasti niin surkeaa eikä heillä ole yhtään käytöstapoja kun viitsivät silleen tylyttää viattomia asiakkaita? :( Reissu kuitenkin jatkui Postiin, jossa mua palveli vanhempi nainen ja tämä nainen kyllä pelasti mun päivän! Niin iloinen asiakaspalvelija kuin vaan voi olla ja aidon mukavasti -ei silleen ylipirteästi- höpötteli asiaan liittyvistä jutuista. Välillä tarvitsee törmätä hänenkaltaisiin ihaniin asiakaspalvelijoihin, ettei usko heidän olemassaolostaan häviä aivan täysin ;)








Käytiin jonkin aikaa sitten meidän yhteisöviestinnän fuksiporukalla ampumassa ja ei hittolainen ku oli mukavaa hommaa!! En ois ikinä kuvitellu, että tykkään siitä niin paljon. Oon kauhean kilpailuhenkinen, mutta pääosin itseäni kohtaan eikä mulle ole mikään ongelma jos joku muu on parempi kunhan vaan itsekkin oon hyvä >:D No.... Mainittakoon nyt, että voitin meidän kisan eli en joutunu kotiin ruoskimaan itseäni. Apua, toivottavasti kaikki täällä ymmärtää huumoria.... Tuollasta heikompitasoistakin.


Pientä hemmotteluvälipalaa.. RAKASTAN kaikkea, missä on paljon siemeniä, joten voitte kuvitella kuin tyytyväisenä mussutin tuota leipää ^__^ Ja sitten taas tuo graavikirjolohi siksi, kun näin sitä kämppiksen lautasella ja iski aivan kamala himo saada sitä..


Eihän siitä ole onneksi ku aaaika monta viikkoa, kun Heidi kävi täällä ja minä tehokkaana bloggarina päivittelen tapahtuneesta ajallaan.. Mutta mitä ihmettä tuo Putouksen kuva? :D Aikomukseni oli kysyä jotain tyyliin "oonko mää jotenkin irstas ku tulee heti kaikennäkösiä ajatuksia tuosta kuvasta.." mutta se kuulosti liian viattomalta ja puhtoiselta jo pelkkänä ajatuksena, koska mää oon hirveän kaksmielinen ja ylpeä siitä! Mutta siis niin, onkai tuo teistäki nyt vähän ees mielenkiintosen näköstä :D


Tää akantekelekki on aina olevinaan niin kaljan perrään ja ei muka tykkää mistään naisten hömpötyksistä, mutta kattokaa nyt ku sillä on oikeen hemasevat kermavaahtomustikkapoplet tuossa, oijoi <3__<3 Menee kaikki katu-uskottavuus tällä menolla!


ANTEEKSI!!!
Tuli niin maratoonipostaus, että jouduin poistaan täältä vaikka mitä tekstiä välistä, että joku ees jaksaa lukea :DDD
Vai jaksoko siltikään....

22 kommenttia:

  1. "Mua kiinnostais hirveesti mennä joku päivä vaan kameran kans keskustaan, bongata tyylikkäitä tai muuten vaan silmää miellyttäviä ihmisiä ja kysyä saanko nappasta heistä kuvat nopeasti. Oon hirveen pitkään suunnitellu tekeväni noin, mutta en vaan oo saanu aikaseks mennä haahuilemaan keskustaan ajan kanssa.. Monesta tuollanen ois varmaan kammottava ajatus eikä ikinä kehtais mennä pysäyttämään ihmisiä silleen ja kysyä kuvattavaksi. Musta se on vaan hassua, koska ensinnäkin mikä siinä on kamalin asia, joka voi tapahtua? :D Ja toisekseen ainakin 95% ihmisistä on aivan otettuja siitä kun joku tulee kehumaan! Jos kohdalle sattuu joku siitä veikkaamastani ikävästä 5% niin sitten on vähän jo huonoa tuuriakin :D"

    Oikeesti, olen just miettinyt ihan samoja asioita ja pohtinut asiaa siskon kanssa! Haluaisin mennä joskus täällä Turussa bongailemaan kivoja katutyylejä, mutta sitten kuitenkin mietin että oisko musta siihen, kehtaisinko kuitenkaan pyytää ketään kuvaan :D Mutta sellaset katumuoti-bongaukset olisi hauska lisä blogiin ja joskus olen jopa harkinnut sellasen Turku Streetstyleblogin perustamista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti kehtaat!! :D Kuten tuossa kirjoitinkin niin mikä vois olla pahinta, mitä tapahtuisi?! :D Nyt sitten molemmat otetaan itseämme niskasta kiinni ja lähtään katsomaan miten ihmiset reagoi :) Musta tuollaset blogit on aina ihan huippuja ja kaupungilla tulee välillä vaan vastaan niin tyylikkäitä ja omaperäisesti pukeutuneita ihmisiä, ettei voi kuin ihailla :)

      Poista
  2. Hei mulla olis sulle semmone kysymys tohon sun kylkitatuointiin liittyen et onko sulla kylkiluut miten "pinnassa"? :D ku ite oon miettiny tekstitatuoinnin ottamista kylkeen ja jos nostan käden ylös nii mulla kylkiluut näkyy tosi selvästi, myös ihan pikkasen normaalisti seistessä. Tätä just mietin ton kivun kannalta ku monille kylki on tosi kivulias paikka. Ja muute miten pitkään toi sun tatuoinnin tekeminen kesti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm.. No vaikea tälleen sanoa, mutta kylläkai ne on aika normaalisti :D Mun teksti oli sen verran pikkutarkkaa ja ohutta, ettei sitä voinu painaa kovin syvälle, että muoto pysyy, joten tuo kylki oi selkeästi helpoin paikka näistä neljästä :D Silleen mun on vähän vaikea sanoa.. Ota sääkin joku yhtä "kevyt" kuva kylkeen niin se menee tosi helposti ;D Ja tuo tatska vedettiin vaan kerran, koska toinen kerta siihen päälle ois helposti sotkenu noin pikkutarkkaa tekstiä. Korjataan sitten jos jotain haalistuu, mutta ainakin tähän mennessä näyttää vielä tosi hyvältä ja joka kerta tatuoija tuon haluaa tarkistaakin :) Ja ehkä joku puoltuntia, tosi helppo homma kokonaisuudessaan!

      Poista
  3. Voi vitsit mulle tuli tossa lopussa sellanen fiilis että "joko tää loppus ?! :(" :DD tykkään näistä tällasista pitkistä postauksista tosi paljon (varsinkin nyt kun pitäis tehä koulutehtäviä, nii tällasia mielellään lukee, jotta välttää raporttien kirjoittelemisen ;D), keep on going ! Mä ottaisin tuollaiset kyselyt kans kohteliaisuutena, kyllä mua saa aina kuvata ! :D hippasen nauroin myös tolle Putous-kuvalle.... :DDDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahah :DDD En ihmettelekään ;D Samalla tavalla ottaisin itsekkin! :D Hyvä, että myös joku muu näkee asiat samallain mun kanssa....

      Poista
  4. Oon miettiny tekeväni samaa nuiden randomkuvien ottamisien kans, varsinki ulkomailla! En oo jostain syystä vaan sitte saanu aikaseks :D Ainaki ite aattelis vastaavan tilanteen huipuks, niin why not?? :) Täytyy kyllä joskus ottaa asiaks!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkomailla varsinki! Meen keväällä Pariisiin niin siellähän vois olla aika jees...... >:D Ja kun ulkomailla ei haittais vaikka sattuiskin jostain syystä nolaamaan itsensä ;D Ota! Määki lupaan :)

      Poista
  5. Musiikki on kyllä onnellisuus tunteen ykköstekijä! :D siitä saa ihan mahottoman hyvän fiiliksen ja se onnellisuustunteen tietenkin! JA joskus vuosi sitten ehkä mietin tuota sammaa ku näin upeita ihmisiä upeine asuineen että hemmetti mä haluan kuvata noita! ja TAAAAAAAAS sitten ihailen sua ku oot tehnyt niin!! oot niin paras, ihan parasta nähä! :) PARASTA-on mun lempisana hehehehe :) mutta niin, edelleen oot mun blogimotivoija kun jaksat kerta toisensa jälkeen raapustaa näitä kilometripostauksia<3 joka ei siis missään nimessä haittaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä aivan käsittämätöntä miten sillä voi olla niin iso merkitys! :D Voi että, sittenhän mun on siis ihan pakko tehdä niin 8)) Ja joo lempisanat ja niiden kokoaikainen käyttö on ihan hyväksyttävää! Sää oot myös mun blogimotivoija kun jaksat jättää näin ihanaa kommenttia<3

      Poista
  6. tosi ihana postaus!! mä olisin tosi otettu jos joku kehuis mun vaatteita, joten toimit tosi hyvin!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sonja! :) Ihme jos joku (varsinkin nainen..) ei olisi!

      Poista
  7. Tosi kiva tällainen pitkä postaus! <3 Ois just siistiä jos joku tulis kehumaan tyyliä ja vaatteita! Itseasiassa pääsin kokemaan eilen vähän tuollaisen hetken, kun joku tuntematon kehui mun aurinkolaseja, se oli kyllä tosi mukava piristys päivään! :D Joten toteuta ihmeessä toi valokuvausidea, kuulostaa todella hyvältä! :) p.s mummopyörät on parhaita!! Omistan kanssa sellaisen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon<3 :) Varmasti piristi!! Mulla kans tulee aina niin hyvä mieli kun joku joskus kehuu, varsinkin kun sitä tapahtuu aika harvoin loppujen lopuksi :) Mää toteutan vielä joskus!! Luppaan!

      Poista
  8. Niin muuten kävin ehdottaan sun blogia Indiedays Blog Awards -ehdokkaaksi. :)) <3

    VastaaPoista
  9. "Huono homma vaan, etten oikeen osaa polkea rauhassa.. Aina pitää vetää täysillä ja perillä on hirveä hiki." <- Mun oli ihan pakko kopsaa tuo, koska mä teeen aina ihan samanlailla :D ja sen jälkeen mietin aina hikipäässä että miks taas :DD haha! Nää sun kilometripostaukset on parhaita anni<33 Oot niin mun lemppari bloggaja, ettet uskokkaan kuin ihana on nähä sut<33!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah tuo on aina vaan niin perus :DD Kiitos hirveästi sulle ihana, onneksi nähhään ihan just!!<3

      Poista
  10. tämmösiä ajatuksenjuoksuja lissää! (:

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat