sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Miljoona sivunäyttöä pohdintaa


500 sivunäyttöä ja miljoona menee rikki. Ihan hullua. Ei sitä jotenki osaa edes hahmottaa ennenkuin kuvittelee sen määrän konkreettisesti. Tavallaan mua hämmentää miten täällä on käynyt niin paljon porukkaa ja tavallaan en ees osaa ymmärtää koko määrää. Joillakin käy tämän verran porukkaa varmaan parissa viikossa, mutta mulle tää on tosi paljon! Ehkä jopa hitusen ahdistavan paljon.. Muistan vieläkin kun kirjoitin postauksen puolen miljoonan aikaan, mutten koskaan julkaissut sitä.. Myöhemmin katsoin, että johan tässä on parin sadan tuhannen päässä se itse miljoona.. Hui.


Mun ajatukset on muuttuneet tässä ajan mittaan. Ennen kirjottelin paljon ja aika avoimesti. En ymmärtänyt miksi jotkut ovat stressaantuneita blogeistaan ja pitävät yllä tosi tiukkaa suodatinta päästäen läpi vain ne pinnallisimmat jutut. Jossain vaiheessa aloin itse tiedostamattani lyömään jarruja pohjaan.. Tajusin jotenkin sen, että monet asiat joita kerron liittyvät suoraan tai epäsuoraan muihin ihmisiin eivätkä nämä ihmiset välttämättä tajua mihin itsensä laittavat. Joku antaa luvan laittaa kuvan tänne blogiin, mutta mitä jos hänestä syttyykin paskamyrsky tms, se on silloin loppupeleissä minun vastuullani. Tältä musta tuntuu, koska harvat ei-bloggaavat ihmiset ymmärtävät oikeasti tätä blogimaailmaa ja sitä mihin itsensä laittavat esille.


Kesällä sain täällä kuraa niskaani syistä, joita en vieläkään ymmärrä. Varsinaisesti ne sanotut asiat eivät haitanneet, koska tiesin ja tiedän miten asiat oikeasti ovat. Mua kuitenkin vaivaa mielettömästi se, että joku ei pidä musta vaikka hän ei edes tunne mua. Inhoan sitä, kun blogi tuntuu antavan muille mahdollisuuden vihata ilman mitään oikeaa syytä. Blogi tuntuu antavan oikeuden tehdä ikäviä johtopäätöksiä ilman mitään perusteluja ja pitää niitä totena. Silloin tällöin törmään ikävään kirjoitteluun jostain bloggaajasta, jota olen jututtanut ja jota olen pitänyt älyttömän ihanana ja sydämellisenä - täysin vastakkaisena kuin kirjoittelut antaisivat olettaa. Silloin tulee pakostakin mieleen, että mistä nämä jutut edes juontavat juurensa? Onko se vain lumipalloefekti ja sitä kun joistain on niin mukavaa haukkua?


Vetäydyin kesällä ihan kuoreeni. En meikannut tai laittanut hiuksiani ja pukeuduin poikaystävän vaatteisiin ja muuhun mitä vastaan tuli. En jaksanut panostaa itseeni ollenkaan enkä halunnutkaan. Tajusin vasta syksyllä, että koko kesän yritin olla ikään kuin joku muu.. Vaikea selittää. Mulla oli epämukava olo ja halusin olla jotenkin mahdollisimman kaukana tästä blogiminästä ja kaikesta. Tottakai välistä aina laittauduin pääosin blogijuttuja ja esimerkiksi vaatteiden esittelyjä varten. Mulla oli kiva olo aina kun näytin 'ihmiseltä' ja se yleinen ryytyily pesemättömällä tukalla ja muulla tuotti henkisestikin saamattoman olon.

Syksyllä laittauduin pari kertaa ilman mitään 'syytä' ja huomasin jotenkin herääväni taas henkiin ja nauttivani siitä, että näytin kivalta. En enää pitänyt sitä jotenkin syntinä ja asiana, jonka liitin siihen että joku ei pidä musta. Huomasin, että mun kokonaisvaltainen olo koheni ja olin paljon pirteämpikin :) Edelleenkään en kyllä laittaudu kunnolla eli laita hiuksia ja meikkiä kuin ehkä kerran viikossa. Haluaisin kyllä, koska se vaikuttaa ainakin mulla yleiseen tarmokkuuteen ja melkein kaikkeen..


Ennen huomasin asioista ne päällimmäisenä näkyvät hyvät puolet kun nyt taas huomaan harmikseni enemmän. Katselin jonkun aikaa sitten Benjamin Peltosen kuvia instagramissa ja mietin miten on kivan näköinen poika ja niin suosittu ja kaikkea. Vähänkö huippua! ja sain jonkun voimapuuskan ihan siitä kun jollain menee niin hyvin ja on - näin asiasta tietämättömän silmin - saavuttanut tai ainakin saavuttamassa unelmiaan. Sitten satuin lukemaan hänelle tulevia kommentteja ja putosin melkeen ku jostain pilvilinnasta. Ihan kauheaa mitä kaikkea hän joutuu ottamaan vastaan. Oon alkanut huomaamaan vastaavia ikäviä kommentteja muiltakin suosituilta ihmisiltä ja oon alkanut pitämään sitä oletuksena, että heille sataa aina paskaa niskaan. Tottakai sitä negatiivistakin tulee, mutta että niin paljon.. En tiedä oonko ollut niin pieni ja naiivi, mutta oon jotenkin hämmentynyt. En oo pitkään aikaan ollut kuvattavana (entiseen verrattuna) enkä oo julkaissut hetkeen omia uusia kuvia tänne. Yhdeksästä viime postauksesta kahdessa on ollu kuvia ja muuten ehkä pari satunnaisesti kun taas ennen aina oli paljon kuvia. Ehkä en vaan kestä sitä, että joku haluaa inhota mua ihan vaan siksi, koska oon jotain mitä en ilmeisesti saisi.. On mahtavaa, että on ihmisiä, jotka voivat jatkaa tekemäänsä näistä huolimatta, mutta en mää vain ole sellainen. Oon ihan liian herkkä kaikelle sellaselle.. :)


En oo ihan varma mikä tämän postauksen perimmäinen ajatus oli.. Ehkä kertoa se, että tottakai musta tuntuu pahalta jos joku ei pidä musta. En halua kenenkään luulevan, että kuvittelisin itekään olevani sellainen ihan sama, ei kiinnosta muiden mielipiteet, koska en oo sellainen :D Ei mua kiinnosta muiden mielipiteet mun pukeutumisen suhteen, mutta mua kohtaan kiinnostaa tietenkin. Jos joku ei oikeasta, todellisesta syystä pidä musta, niin sen ymmärrän. Sitten halusin kai hämmästellä sitä, miten aiemmin en oo nähny sellaista pahuutta ja väkevää negatiivista puolta mikä täällä Suomessa nyt ainakin on.. Mua harmittaa kun en oo sen kesän episodin jälkeen enää koskaan käynyt katsomassa blogin tilastoista mistä tänne tulee porukkaa. Siellä olisi välillä varmasti jotain kivaa tai vaikka linkkausta jostain muusta blogista, mutta en vaan uskalla.. Mua harmittaa se kun nautin ennen tästä hommasta niiin pirun paljon, mutta nykyisin oon vähän pelokas ja varautunut :D Tykkään tästä edelleen ihan hirveästi, mutta silti päällä on kokoajan sellainen jännitys.

Nykyisin aattelen, että oon paljon mielummin vaikka ihan näkymätön kuin otan jotain sellaista ikävää vastaan.. :) Mulla oli itseasiassa tosi hyvä ja helpottunut fiilis kun kirjoittelin tätä.. Uskon, että tässä pikkuhiljaa kokoajan löydän uuden oman kohdan ja tyylin tässä bloggailussa :)

PS. nää kuvat on kesältä Tampereelta kun kävin kuvaan Annan kihlajaiskuvat eli kiitos Annalle vuorostaan näistä kuvista! Halusin vetästä päälle jotain rentoa ja pehmosta ja vitsi nuo hiukset näyttää omasta mielestä kivalta!


37 kommenttia:

  1. Tosi hyvä teksti :) Tämän tekstin jälkeen tuntuu että sinua olisi helpompi lähestyä jos joskus jossain sinuun törmäisin. :) Joskus unohtaa, että ihmisiähän me kaikki ollaan. :D Outoa että sellaisen voi unohtaa?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iina :) Todellakin tulisit juttelemaan jos joskus sellainen tilanne vain tulisi! En mää pure ja mun kans voi kyllä jutella mistä vaan vaikka avautua jos siltä tuntuu ja istutan alas ja aletaan ratkomaan tilannetta >:D Mulla joskus on tullu sama ajatus, oikeastaan silloin kun olin keväällä indiedaysin kautta värjäämässä hiuksiä ja Senja oli siellä. Olin lukenu Senjan blogia varmaan vuoden ja sitten Senja vaan hulluna jutteli mulle ja alkoi kaveeraamaan. Se oli jotenkin tosi hämmentävää ja silloin huomasin, että ihan normaaleja, tavallisia ihmisiähän me kaikki ollaan :D

      Poista
  2. Tavallaan aika klisee, mutta onhan se toisaalta faktakin, että useimmiten haukkumisen syynä on kateus ja oma paha olo. Yleensä ihminen, joka on tyytyväinen itseensä ja voi hyvin, ei käytä aikaansa muiden mollaamiseen ilman syytä. Mä rakastan sun blogia ja oon kiitollinen, että oot pitänyt sitä niin pitkään kaikesta huolimatta. Oon aaanut hurjasti inspistä sun kuvista ja postauksista. Mun mielestä sä vaikutat upeelta ihmiseltä, jolla on aitoa empatiakykyä ja valtavasti lahjoja niin kirjottamiseen kuin valokuvaukseenkin. Kaiken lisäks oot ihan älyttömän kauniskin! En siis ihmettele, jos joku kateellinen. Tietenkään ilkeitä kommentteja ei voi eikä pidäkään hyväksyä! Paljon tsemppiä kaikkeen ja muista tehdä just silleen, kun itse koet parhaaks <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on :) En ite suoraan laittais aina kateudeksi, mutta joksikin pahaksi oloksi. Tosin kateuttakin on niin monenlaista, ettei se välttämättä liity mitenkään esim ulkoisiin seikkoihin vaan toinen voi vaan vaikuttaa niin onnelliselta, että jo se pistää kateelliseksi :D Vaikea sanoa.. Kiitos paljon ihana Milja<3 Sun blogissa on kans jotain sellaista mitä ei muualta löydä :) Tällainen tunneihminen ku oon niin sun blogissa on tosi vahvat tunteet ja varmaan puolet kerroista ku oon lukenu jotain oon tirautellu kyyneliä :)

      Poista
  3. Oon lukenut kaikenlaisia blogeja aktiivisesti tässä varmaan viimeiset 4 tai 5 vuotta ja oon huomannut juuri sen, että heti kun jonkun blogin lukijamäärä kasvaa, kasvaa myös se aivan järjetön ja turha negatiivinen kommentointi. Ja en meinaa mitään kritiikkiä, vaan sitä kuinka haukutaan ja keksitään jotain aivan hirveetä sanottavaa vaan siksi, kun halutaan loukata (?) ollaan kateellisia kun joku menestyy "helpolla tavalla".. Mulle tulee usein niin paha mieli ja tekisi mieli mennä vaan kommentoimaan niille anonyymeille takasin jotain ilkeetä, mutta siitäpä oliskin ihan kauheena hyötyä..
    En oo itse koskaan kirjottanu blogia, vaikka haaveena se on ollut. Vaikkei oo omaa kokemusta blogin kirjoittamisesta, niin tiedän silti että sen ylläpitäminen vaatii todella paljon työtä, ja en ole koskaan ollut katkera siitä, että bloggaajat menestyvät omilla blogeillaan. Se on musta järjetöntä, että ihmiset katkeroituu ja jotenki hulluuntuu siitä kun toiset menestyy :(.

    Toivottavasti jatkat bloggailua ja kirjoittelua, sulla on niin omanlainen ja persoonallinen tyyli kirjoittaa, että oon aina tykännyt lukea sun blogia. Aloitin lukemisen varmaan pari vuotta sitten. Toivon sulle kaikkea hyvää ja tsemppiä tähän blogimaailman pyörremyrskyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmph :/ Ei oo oikein sanottavaa tuohon ekaan kappaleeseen kun sanoit itse jo niin asiaa.. Ennen olisin melkein tuputtavan innokkaasti suositellut blogin kirjoitusta, mutta en enää. Se vaan lähtee niin täysin itsestä se kirjoittaminen :) Toisaalta alkuun on ehkä kankeaa kun ei vielä osaa kaikkea eikä ole omaa tyyliä eikä saa palautettakaan.. Myöhemmässä vaiheessa taas tulee ne toiset ongelmat :D Sellainen kultainen keskitie siitä välistä on parasta :) Jos haluat kirjoittaa niin kokeile, sittenpä ainakin tiedät :) Pari vuotta sitten?! Apua miten pitkä aika ja silti oot täällä, oot ihan sekopää >:D<3 Kiitos paljon sulle Noora, muistan sut ja sun profiilikuvan oikein hyvin pitkän ajan takaakin täältä kommenttilaatikosta :')<3

      Poista
  4. Syvällistä pohdintaa! Velle est posse eli tahtominen on omistautumista. Kaunis nainen 😊

    VastaaPoista
  5. Tosi mahtava teksti! Musta ainakin vaikutat tosi upeelta ja rohkeelta ihmiseltä! Monesti sitä ihminen kangistuu varsinkin täällä Suomessa kateuden puolelle, mikä on suuri harmi. Miksei sitä vain voisi olla aidosti iloinen muiden puolesta? Eihän se itseltä ole pois. Toivottavasti jatkat bloggailua vielä pitkään! Sulla on ihana kirjoitustyyli ja vaatetyylikin on aivan huippu! Tsemppiä sulle tähän kaikkeen! :)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis sulle :) Eihän se olekaan itseltä pois ja ainakin mää saan itseenikin jotain tarmoa ja tsemppiä siitä kun muut onnistuu ja menestyy! Hahaha no mää nyt aina märisen onnenkyyneleitä ja siitä ku jossain koiranäyttelyssä joku lapsi voittaa lelukoirakisan :''''D Kiitos, en oo näillä näkymin kyllä täältä mihinkään lähtemässä 8) Ihanaa talvea!

      Poista
  6. Se on niin totta, että aina joku tulee pätemään omia mielipiteitään muka tuntien bloggaajan, vaikka oikeasti blogeissa saadaan vaan erittäin pieni pintaraapaisu ihmisten elämästä. Itsekään en jaa kovinkaan avoimesti omia henkilökohtaisia juttuja, sillä pohdin aivan liikaa sitä mitä muut rupeavat läheisistäni ajattelemaan - en halua että läheisiini kosketaan, itse osaan kyllä kritiikin kanssa erää.

    Blogin ylläpito on raskasta ja hankalaa, mutta siitä saa suhteellisen paljon irti :) On hyvä joskus ottaa pientä taukoa ja koota ajatukset varsinkin jos tuntuu että edistystä ei tapahdu. Toivon että vielä jatkat kaiken blogiin liittyvän parissa, olen tykästynyt sun blogiin tässä puolen vuoden aikana ihan kunnolla.

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä se on vaan hyvä, ettet jaa paljoa :) Silloin ei ainakaan tarvi stressata blogin tuomista jutuista! Voin vaan kuvitella kuin raskasta tää olis jos en tykkäis valokuvaamisesta näin perkeleesti :D Nyt oikeestaan ainoa raskas asia tässä on liiallinen koneella oottava materiaali...... Mutta kyllä tämä paljon vie ja vaatii, se täytyy myöntää :) Kiitos kovasti ihana Hanna<3

      Poista
  7. Mulle tulee oikeen paha mieli ku mietin miten paljon oot joutunut kuuntelemaan ilkeitä juttuja. :( mulle tää blogi on ainakin aina antanut susta tosi fiksun, lahjakkaan ja ihanan kuvan enkä tajua niitä ihmisiä jotka haluaa loukata sua. Ja niinku sanoit eihän me lukijat oikeesti ees tunneta sua vaan ollaan saatu kuva susta tän blogin kautta (enkä mitenkää tajuu miten siitä saa negatiivisen, ku kirjotat aina niin hyvällä fiiliksellä ja suurella sydämellä ♡.) Toivottavasti jaksat jatkaa tän blogin parissa kaikesta paskasta huolimatta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon on niin suhteellinen käsite, en omasta mielestä edes kovin paljoa, mutta kun eihän sitä pitäisi joutua kuuntelemaan yhtään :) Voi ihana sie! Hymyilin vaan ku luin tätä :D Oot ihana vakkarityyppi ja aina piristämässä<3

      Poista
  8. Pakko sanoa heti ekana, että huippuja kuvia ja ihana tukka! Sun pitäis kyllä opettaa mua kuvaamaan, ostin just uuden kameran ja on ihan lost sen kanssa :D hahahh!
    Ja toiseksi, luulen tietäväni miltä susta tuntuu, vaikka mun blogi onkin pienen pieni tähän sun verrattuna. Esimerkiksi aina jos huomaan, että mulle on tullut jokin kommentti johonkin postaukseen, hetkellinen kuohahdus käy sisällä, kun mietin heti ensimmäisenä, että onkohan siellä joku nimettömästi mua haukkunut :D Ei näin ole kyllä käynyt vuosiin, mutta silti. Aikoinaan, edellisen blogini aikoina, sain itsekin oman osani kuraa niskaan, ja murruin aikalailla sen paineen alla. Nykyään olen tietysti vanhempi, mutta myös itsevarmempi, mutta kyllä se silti aina jännittää! Onneksi bloggaamisessa on myös paaljon paljon niitä ihania asioita! Tsemppiä sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna! :) Ehottomasti voisin ja haluisinki opettaa minkä nyt pystyn! :D Etkö sää Tampereella päin asusta? Tuuhan Jyväskylään mulle kuvattavaksi ja voin samalla kertoa vippaskonsteja mitä nyt osaan! Minkä kameran ostit? :) Joo mulla oli jonkun aikaa sitten sama kommenttien kanssa, ei onneksi enää aikoihin vaikka ihan minimaalinen kutkutus siellä ehkä on kuitenki :D Onhan tässä älyttömästi kaikkea ihanaa, eihän tätä muuten kukaan tekis! :D Onneksi osaat nyt suhtautua niihin kommentteihin jos niitä tulee :) Tsemppiä sinnekin ja toivottavasti päästään joskus kuvailemaan!

      Poista
    2. Oii, se olis ihanaa! Todellakin tuun, heti vaikka alkuvuodesta :) Niin ja ostin Olympus pen e-pl7:n :)

      Poista
    3. Tule!! :D Tuosta kamerasta mulla ei kyllä oo aavistustakaan, mutta eiköhän perusjutut passaa kaikkiin :p

      Poista
  9. Luulen kans että se paskamyrsky bloggajien ympärillä on nimenomaan joko ihan puhdasta kateutta tai sitten tunnetta siitä, että joku saa positiivista huomiota enemmän kuin ansaitsisi. En tiedä voiko se muutakaan olla, vaikka harvoinhan toisten mollaajat kateellisiksi itse tunnustautuvat. Kyllä mä voin myöntää, että esim just sun blogia selatessa tulee aina silloin tällöin paha mieli, kun sua kehutaan ja ylistetään ihan tuntemattomien taholta ja vaikutat olevan tosi sosiaalinen ihminen, mikä olisi helpottanut omaa elämää aina. En silti koskaan ole kokenut mitään tarvetta lähteä sua sen vuoksi lyttäämään, auttaa kun lukee kommentteja järki kädessä ja muistuttaa itseään että on kaikin puolin erittäin jees itsekin, vaikkei sitä kukaan netissä sanoisikaan. Iän ja omien tunteiden käsittelemisen myötä tällaiset ikävät fiilikset on jääneet jo tosi vähiin ja on aika tuskaista katsoa vierestä omia ystäviä joiden tietää tuollaisista alemmuskompleksesta eri tilanteissa kärsivän ihan syyttä. En usko että kukaan tai ainakaan kovin moni tietoisesti tekee mitään päätöstä olla pitämättä susta ja oikeuta sitä sillä, että jukista arvostelua pitäisi bloggaajan kestää. Se, miksi jotkut kaatavat mielentilojaan sensuroimattomina sunki niskaan kommentoimalla ilkeitä, voi johtua varmaan ihan peruskäytöstapojen tai tunneälyn puutteesta, mutta tietty ihmiset reagoi eri lailla epämiellyttäviin tilanteisiin; siinä missä esim itse reagoin lähinnä kaikkeen negatiiviseen itkemällä (mitä on usein tosi vaikea niiden ymmärtää jotka ei pillittele ihan daily basis:D) ja ahdistumalla, jotkut kiihtyy nollasta sataan ja jutut tulee pinnalle vihana ja huutona ja toisia alkaa vaan kyrpiä koko touhu ja se näkyy tiuskimisena ja marinana elämästä tai mistä hyvänsä. Vaikee selittää, mutta oot ehkä huomannu ja tiiät mitä tarkotan. Ihmiset reagoi saman tyyppisiin tilanteisiin ihan eri tavoin. Ei tietenkään oikeuta ilkeilemään kenellekään, mutta ehkä auttaa vähän ymmärtämään kun ottaa huomioon tällasiakin juttuja. Aina kai kaikille ois helpointa jos me kaikki tunnistettais fiilistemme alkusyyt ja nähtäis tilanteet heti järjen kautta, mutta eipä se vaan käytännössä toimi niin ja varmaan just sellaset ikävät reaktiot mitä saattaa eri "julkkikset" aiheuttaa, tulee aika syvältä eikä niitä ehkä niin helposti lähde purkamaan ainakaan jos tollanen inhottava kommentointi auttaa niin onhan se jollain tapaa helpompi tie. Enhän mäkään kenenkään pään sisään pääse, kunhan pyörittelen asioita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää pyörittelyä :) Vaikka en silleen sellainen kateellinen ihminen oo koskaan ollu, niin oon tavallaan ihaillut sitä kun joku saa paljon kehuja ja hänestä näytetään tykkäävän. Siitä varmasti johtukin tää hämmennys kun huomasin, että ne ihmiset saa hirveesti pahaa niskaansa - jotkut jopa reippaasti enemmän kuin sitä hyvää.. Ennen jotenkin sivuutin ne ilkeät jutut ja keskityin vain niihin positiivisiin kommentteihin, joita joku on saanut ja ihailin niitä. Veikkaan aika monen tekevän niin vaikka fakta on kuitenkin se, että myös niitä negatiivisia on ja jokainen voi itse päätellä tilannetta, jossa saa kommentit "oot niin upea" ja "hyi helvetti oot ällöttävän läski". Oisko tuo kehu niin iso asia, että sen voimalla unohtaisi tuon haukun? Ennen näitä omia juttuja - joita nyt oikeastikki on ollu aika vähän - en ees huomannu muilta niitä haukkuja ennen kuin itse huomasin, että nehän voi oikeastikkin satuttaa. Tyhmää ajattelua, mutta niin se vain oli ja veikkaan monen sortuvan samaan. Haha ja tuosta sosiaalisuudesta voi olla montaa mieltä :D Osaan kyllä olla sosiaalinen, mutta en vaan jaksa. Jos koiran ulkoiluttajia tai oulureissun kavereita ei lasketa niin oon nähnyt jotain kaveria viimeksi öööömm varmaan pari kuukautta sitten. Silleen, että oisin oikeesti vaan kaverin kans ja tehtäis jotain niinku normaalisti ihmiset tekee :D Olin Lontoossa kaverin kanssa ja Indiedaysin päivässä, mutta "normaalisti" en nää koskaan kyllä yhtään ketään.. Että se siitä hurjasta sosiaalisuudesta... :'D

      Musta on ihan loistavaa, että oot pohdiskellu asiaa noin paljon itses kannalta ja yleisestikin :) Mää nyt oon ehkä eniten maailmassa tuollaisen itsensä tutkiskelun ja kaiken kannalla.. :D Jostain syystähän nuo fiilikset tulee ja oot oikeassa ettei monikaan ymmärrä sitä perimmäistä syytä eikä tiedä keinoa ratkaista sitä hyvällä tapaa. Mää oon kans niin itkuihmisiä.. En oikeestaan koskaan oo kellekään vihanen kun mulle aina vaan tulee niin paha mieli kaikesta monille vihaa aiheuttavistakin jutuista :D Kiitos sulle hulluna tosta kommentista!

      Poista
  10. Jatkuvasti tulee mietittyä ku lukee blogien kommentteja että mistä ihmeestä niitä tyyppejä tulee jotka selvästi vaan tahallaan haluaa loukata ihmisiä. En vaan voi käsittää minkä takia pitää lukea blogia jos ei kerta miellytä ja minkä ihmeen takia pitää jättää sitä paska kommenttia jos ei tykkää blogista? Eikö olis vaan helpompi jättää lukeminen sikseen ja ettiä jotain mistä tykkää. En tiiä, ei nyt ainakaan kukaan normaalijärkinen aikuinen ihminen tee sellasta. Ja alkaa itellä niin usein ärsyttään bloggaajien puolesta kyseinen asia. Ärrrr typeriä ihmisiä! Mutta sie oot upea nainen ja mulla on jollain tavalla ikävä sinun postauksia. Jotenki toivon että tulisit joskus vastaan jossain että pääsisin kehuun sinua henkilökohtaisesti!!! Haha, sekava kommentti mutta toivottavasti tästä nyt jotenki tuli minun mielipide selväksi. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo määkin aina mietin, että mistä näitä tyyppejä sikiää?? :D Ja muihinkin kuin blogeihin liittyvissä asioissa... Kai se on vaan sitä, että jotkut oikeasti nauttii siitä kun saa olla ilkeä ja satuttaa muita.. Eihän tuossa muuten olisi hitustakaan järkeä - vaikka eihän siinä muutenkaan kyllä ole.. KIITOS!<3 Hassu kun on ikävä 8) Missä päin sie vaikutat ku puhut "sie" vai puhukko vaa niinku määki joskus ku se on nii sulosta 8) Toivottavasti nähhään joskus jossain!<3

      Poista
    2. Niinpä! Ei voi muutaku ihmetellä.. Hihii, Rovaniemeltä mie huutelen tänne ;)

      Poista
    3. Kuuleppa mulla on tarkoitus tulla käymään siellä kunhan vaan aikataulut sopii niin oohan kuulolla blogin kautta ;D

      Poista
  11. Pointsit sulle tän kirjottamisesta. Oon samoilla linjoilla sun kanssa ettei voi olla välinpitämätön jos saa paskaa niskaa ja kommentti ei hetkauta millään tavalla. Tottakai se jonkin verran kaihertaa mieltä vaikka kuinka olisi saanu paljon negaatiivista palautetta. Noi hiukset näyttää kyllä tosi kivoilta ja uskon että olet kaunis siitä huolimatta vaikka kulkisit millasissa ryysyissä vaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja enmää ainakaan haluais sellasta tilannetta, että sitä negatiivista ois tullu jo niin paljon, ettei siitä enää jaksais välittää :D Hrrr... Voi kiitos ihana Jenna!<3

      Poista
  12. Hyvä postaus :) mäkin oon seurannu sua täällä jo sun ekoista postauksista lähtien ja lukenu ne kaikki ja aijon jatkossakin lukea!! Asun kans jkylässä ja joskus kun käyn lenkillä ja nään et vastaan on tulossa joku koiran kanssa nii oon salaa mielessä toivonu et se ois sää ja rocky :') moikkaisin varmaa ilosesti vahingossa ohijuostessa haha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä! :D Niin pitkään jo :')<3 Varmasti muuten moikkaat jos joskus tullaan vastaan!!

      Poista
  13. Ymmärrän ettet halua antaa sellaista kuvaa, ettei muiden mielipiteet kiinnosta. Mutta loppujen lopuksi ihmiset tulee aina "puhumaan paskaa", piti sitten blogia tai ei. Koulussa, kadulla, työpaikassa... aina. Ja paskanpuhujat keksii aina aihetta mistä puhua. Tottakai kun pitää blogia, ilkeitä kommentteja näkee enemmän kun niitä on niin helppo antaa, mutta mun mielestä asian voi nähdä kahdella eri tavalla: olla kokoajan varovainen ja yrittää minimoida paskanpuhujat (joita silti kuitenkin jää) tai olla täysin oma ittensä ja antaa ihmisten - joilla ei ole loppujen lopuksi mitään väliä - puhua ihan just sitä mitä haluaa.

    Saattaa olla että toistan vain muita lukijoita, kun en ehtinyt lukee kommentteja. :) Joka tapauksessa vaikutat niin ihastuttavalta ihmiseltä, että sinuna en välittäisi kenestäkään kateellisesta henkilöstä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinhän se tavallaan meneeki :) Ehkä siks oonki vaan kotihiirenä poikaystävän kanssa :''DD Ehkä vielä joskus osaan olla silleen, etten oikeasti välitä niistä :) Sillä välin mennään tälleen! Kiitos sulle hirveästi :')

      Poista
  14. Todella hyvä ja ajatuksia herättävä postaus.
    Itse kauhistuin viimeeksi eilen kun googletin Iinan moumou blogin linkkini toimimattomuuden vuoksi ja törmäsin mitä kuvottavampiin ihmisten aloittamiin viestiketjuihin. Näin siis vain otsikot ja kauhistuin, mietin että uskallanko edes julkaista uusia asukuviani, mitä jos seuraavaksi löydän itsestäni jotain noin kamalaa.

    Kuten sinäkin sanoin niin en usko, että minäkään kestäisin sitä. En tiedä, että mistä se ihmisten kaikki viha kumpuaa, mutta kamalaa, ihan kamalaa luettavaa se on.

    Nää sun kuvat on ihania ja tuo mukavasti valoa tähän pimeään marraskuuhun! <3

    http://lifeisbeautifuland.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Reetta<3 Mullakin on joskus käynyt noin ja kyllähän sitä ihan on säikähtäny.. Myönnän etten ennen ees tajunnu oikeasti, että tuollaset voi satuttaa jotain. Ajattelin aina, että ne tyypit saa niin paljon hyvää palautetta ja niitä ihaillaan, ettei ne edes huomaa tuollasia.. Tyhmää ajatella noin, mutta varmaan aika moni noiden kirjoittaja ajattelee samalla tavalla edes jollain muotoa.. Tai siis nimenomaan ei osaa ajatella. Erikseen on varmaan ne, jotka kiusallaan ja tahallaan jauhavat.. Löysin nää just pari päivää sitten koneelta ja olin heti että heii näähä pitää julkasta tänne harmauden sekaan! :D Kiitos<3

      Poista
  15. Mie raapustin iha helekatinmoisen romaanin tänne jossa pohin näitä läyhääjiä ja kateutta ja sitä kuinka sie vaikutat niin hyvältä tyypiltä että mie en ainakaa voi tajuta että mistä net pashanjauhajat sitä sontaa muka reppii? Sitte se katos jonnekki bittiavaruuteen. Ja sitte mie kerroin myös että solet minusta niin ihanan aito täällä blogissa, oot itsevarma ja rohkea mutta silti nöyrä. Kerrot meille lukijoille joskus jopa sun herkimmistä ajatuksista, ja se on iha älyttömän rohkeaa. Ehkä net läyhääjät luulee että yrität antaa itestäs ja elämästäsi mahollisimman täyellisen ja hienon ja upean ja säihkyvän kuvan. Mutta se vaa paljastaa että net ei oo tätä sun blogia lukenu yhtään pitemmälle. Sulla on täällä kuvia ja juttuja iha sun tavallisesta arjesta, murheista, iloista ja suruista. Net läyhääjät vois mennä ihteensä ja miettiä sitä faktaa että sie olet samanlainen tavallinen ihminen ko met muukki. Sie vaan jaat sinun elämästä täällä meille blogin lukijoille. Se, että sulla on rohkeutta tehä sitä ja avata elämääs monille, ei vaan ole mikään syy haukkua tai ettimällä ettiä susta ja sun blogista juttua josta repiä jonkun näköistä sontaa jolla mässätä vaikka jossain vauva.fi keskustelupalstoilla. Minusta ei ikinä olis kirjottamaan blogia samalla tavalla ko sie sen teet, koska mie oikiasti otan kaiken niiin herkästi. Jo tämä ko nään että mitä pashaa susta liikkuu, saa mulle niin pahan mielen. Ja sitte toisaalta säälittää niitten läyhääjienki puolesta, menneekö niillä niin huonosti että sonnanjauhamisesta tullee parempi mieli?
    Hups tästä tuliki sittenki maratoonikommentti :D mutta halusin vaan tulla kertoon että mie olen lukenu tätä sun blogia jo iät ja ajat. Ja suunnittelin että teen sitä tulevaisuuessaki sillä sie olet just semmosen ihmisen olonen mistä mie piän ja joita arvostan. Sinun elämänasenne on nii kohillaan ja se on kyllä varmaan ainoa laatuaan. Anna läyhääjien läyhätä, jos luet sontakommentteja niin naura; eivät ne sinua tunne ja jos saavat kiksejä sinun elämän tai vaatetuksen tai minkä tahansa puimisesta, kuivasti mennee.
    Olet ihana! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hhahaah :DD Tiiäkkö.. Naureskelin ihan typeränä koko sun kommentin ajan tuolle ihan huikealle murteelle ja joudun nyt lukemaan tän uusiksi, koska en pystyny keskittymään itse sisältöön :DD Tuo kommentin tai minkä tahansa muun tekstin häviäminen on NIIIIIIIIN syvältä, ettei sitä voi ees tajuta :D Joka kerta se vitutus vaan iskee yhtä vahvasti :D EIKÄ! Oot ihana, en vieläkään voinu olla nauramatta! >:D Tiiäkkö nähhään joskus jossaki ois huippua päästä porisemaan oot aina vaikuttanu niin symppikseltä?!<3 Ekkö nää jossain siellä Oulun seutuvilla oo nykysin.....?

      Poista
    2. Haha apua :DD Nyt ko jouvuin tuolta oulusta maitojunalla pallaamaan takasin rovaniemelle ni tää murre on saanu jonku iha uuden ulottuvuuden.. :D puskee päälle kokoaika. Mie tosiaan nykyää asustan täällä pohjoosessa, mutta mie yritän taas ens vuen puolella päässä lähteen oikiasti etelään, ja keväälä varmaan muutankin ouluun takasin. Mutta nii ois kyllä aika mahtavuutta oikiasti josaki törmäillä, viimestään sillon ko ouluun taas rantaudun, olis nimittäin livenä poriseminen aika kivvaa :)

      Poista
    3. Hhaha :D Se voi olla.. No kuuleppa ku meikä on tulossa sinne rolloon viikon päästä aikalailla!

      Poista
  16. "Kesällä sain täällä kuraa niskaani syistä, joita en vieläkään ymmärrä. Varsinaisesti ne sanotut asiat eivät haitanneet, koska tiesin ja tiedän miten asiat oikeasti ovat. Mua kuitenkin vaivaa mielettömästi se, että joku ei pidä musta vaikka hän ei edes tunne mua. Inhoan sitä, kun blogi tuntuu antavan muille mahdollisuuden vihata ilman mitään oikeaa syytä. Blogi tuntuu antavan oikeuden tehdä ikäviä johtopäätöksiä ilman mitään perusteluja ja pitää niitä totena."

    Tämä on niin totta! olen samaa mieltä ja samoja tunteita on ollut. Tässä on yksi niistä syistä miksi itse lopetin henk.kohtaisista ja tyylijutuista kirjoittamisen ja keskityn vaan muihin aiheisiin jotka ei herätä paljoa huomiota tms. Oon huomannut että jotkut ihmiset ovat vaan päättäneet että joka ikinen bloggaaja on "turha julkkis" joita saa haukkua ympäri nettiä vailla minkäänlaista omaatuntua, valitettavasti tohon joukkoon mahtuu paljon porukkaa ja itsekin tiedän pari sellaista joukkoon kuului (ennen tietämättäni) myös nyk. entinen kaveri. Nämä haukkujat kyllä haukkuvat aivan joka genren blogia ettei heille ole edes väliä onko kyse vaikkapa tyyliblogista vai lifestyleblogista tai mistä. Julkinen blogi on vähän vaikea tapaus, koska kaikki näkyy kaikille ja jos ei kirjoita niistä aiheista joista haluaa kirjoittaa niin ne aiheet jäävät näkemättä myös niiltä mukaviltakin ihmisiltä :/ vaikeaa on, pitäisi vain osata olla ajattelematta liikoja ja kirjoittaa. Joillain ihmisillä on myös sellainen kumma käsitys että jokainen bloggaaja haluaa muka vain tienata, vaikka ei Suomessa edes ole sellaisia huippublogeja kuten Amerikassa ja Ruotsissa joissa bloggaajat tekevät yhteistyötä mm. designermerkkien kanssa jne. Niin aika pienimuotoista blogitoiminta Suomessa vielä on ja silti jotkut haluavat polkea toiset alas haukkumalla urakalla. Itsekin olen saanut kuulla todella outoja kommentteja anonyymeiltä, on esimerkiksi kerran syytetty täysin aiheetta jonkun ihmisen suhteen pilaajaksi. En koskaan saanut tietää kuka tuollaista kehtasi valehdella mutta arvailuja kyllä on. Vaikea ymmärtää miten joku ihminen voi saada nautintoa toisten haukkumisesta ja valehtelemisesta :o mutta niin, ihan mitä tahansa voi tulla vastaan blogimaailmassa, se on nähty.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat