tiistai 24. maaliskuuta 2015

Miehet näytillä mummolassa



Käytiin toissaviikonloppuna Sotkamossa mun mummun ja ukin luona. Hullua, että ollaan seurusteltu jo hyvän aikaa ja Rockykin on ollu meillä jo pidempään kuin hetken, mutta mummu ja ukki ei oo koskaan aikaisemmin nähnyt kumpaakaan mun pojista! Nyt oli siis jo korkea aika. Onhan mummu kuvia nähnyt täältä ja fb:stä, mutta on se kuitenkin aika eri >:D

Muutenkin oli aivan mahtavaa mennä Sotkamoon, tykkään siitä paikasta ihan valtavasti! Harmi kun sieltä on niin pitkä matka tänne Jyväskylään.. Ens kesänä ois kyllä tarkoitus mennä vähän pidemmäksi aikaa nauttimaan mummun ja ukin seurasta, Hiukan rannasta ja ihan huikeista lenkkeilymaisemista! Hauskaa miten ennen fiilistelin jotain Helsinkiä kun mietin minne menisin kesällä ja nyt taas joku pikku paikka tyyliin Sotkamo kuulostaa sata kertaa paremmalta :D Se vaan merkkaa niin paljon, että pääsee koiran kans touhuamaan ja se saa viilettää vapaana pitkin metsiä. Se on jotenkin tosi terapeuttista - leveä hymy naamalla katsoa koiraa joka sinkoilee täysin mielenvikasesti lumikinoksesta toiseen, välissä syöksyy pyörimään hankeen ja sitten taas jatkaa hullua juoksemistaan. Miten sitä katsellessa voisi olla paha mieli mistään?? :D Siinä unohtaa kaiken muun kun näkee miten onnellinen toinen on jostain niin pienestä asiasta..










En kuvaillut mummulassa kun keskityttiin vaan olemiseen, juttelemiseen ja syömiseen. Oi rönttöset.. Mulla on muuten aivan teräsisovanhemmat :D Ukki on 88v ja käy viikoittain pelaamassa tennistä ja keilaamassa. Arvatkaapa paljon viime talvelle tuli hiihtokilometrejä? 700km!!! :D Huh, oonkohan hiihtäny ite ees satasta viimeneen kymmeneen vuoteen.. Poikaystäväkin oli vaan hetken hiljaa ja sitten vähän kuin tarkistaen että "ai.. siis kilometriä? 700 kilometriä?" :'D Ei siitä oo kuin varmaan kymmenisen vuotta kun ukki vielä seisoi käsillään ja harjoteltiin porukalla telemarkkeja.. Mummukin on tosi hyvässä kunnossa ja jotenkin nyt vähän vanhempana oon havahtunut siihen, että ei se oo itsestäänselvyys. Nyt oon törmännyt moniin jopa parikymmentä vuotta nuorempiin, jotka ovat jo paljon huonommassa kunnossa, eivätkä esimerkiksi pysty asumaan kotona tai eivät pysty liikkumaan tms.

Ihan älytön arvostus mummua ja ukkia kohtaan, määkin haluan olla samanlainen kun oon lähellä yheksääkymppiä!


Meijän pikku sylikoira :'D Rocky muuten monesti puskee syliin kun istun tässä koneella. Jos istun penkin reunalla niin se tulee istumaan tohon taakse ja nojaa päänsä mun selkään. Jos istun koko tuolilla niin se tulee puoliksi rötköttämään mun syliin niin, että sen takajalat on vielä maassa, mutta muuten se makaa sylissä.

Tuossa terassilla oli ihan törkeän lämmin heti aamusta. Mulla oli päällä ainoastaan pitkä paita, jota pidin yöppärinä ja mulla oli kuuma tuossa :D Auringossa mittari näytti jotain 27 lämmintä..


Ennen meiän reissua päädyin jotenkin vahingossa yhteen aikaisempaan Sotkamon reissupostaukseen, jolloin olin eri seuran kanssa kyläilemässä. Mulla tuli itseasiassa tosi hyvä mieli sitä postausta lukieassa ja kuvia katellessa. Jännä miten kauan sellaisestakin on aikaa, miten paljon kaikkea on muuttunut ja jotenkin on kiva palata tuollaisiin muistoihin! Näytin sen postauksen parhaalle ystävällekin ja se sanoi, että näytin jotenkin tosi rakastuneelta. No, näytin omastakin mielestä ja niinhän mää silloin olinkin!

Vaikka tämmöisiä asioita ei voi vertailla niin tää reissu jotenkin selvensi mun ajatuksia vielä entisestään. Käytiin Kipossa syömässä, jossa käytiin silloin kyseisellä viimereissullakin ja jotenkin ehkä se herätti nää ajatukset kun kaikki puitteet oli tavallaan samat, tiiättekö mitä tarkotan? Silloin ja nyt olin molemmilla kerroilla tosi rakastunut. Mutta se ero, mikä mulle entisestään konkretisoitui tuolloin on se, että silloin aiemmalla kerralla kaikki oli tavallaan jotenkin tosi jännää. Hyvässä ja huonossa. Mitä meille käy? Pysytäänkö me yhdessä? Haluaakohan tuo edes olla täällä mun kanssa? Voinkohan sanoa tän jutun? Kaikki oli jotenkin tosi, tosi sekavaa jos näin voi sanoa. Mun äiti sanoi mulle niihin aikoihin monesti, että rakkaus ei oo sitä, että tuijotetaan toisia silmiin vaan sitä katsotaan yhdessä samaan suuntaan. Aiemmin se oli kyllä just tuota silmiin tuijottelua ainakin mun osalta, enkä jotenkin ymmärtänyt tuota mitä äiti aina yritti sanoa. Mutta jotenkin se suhde ei myöskään antanut jotain sellasta luottoa, että sen välimatkan ois tavallaan uskaltanut antaa ja kääntää katseen pois.

Nyt taas ymmärrän täydellisesti tuon, että katsotaan yhdessä samaan suuntaan. Siinä missä silloin pari vuotta sitten ahdistuneena mietin ja pohdiskelin kaikkea suhteen tulevaisuutta ja toisen tunteita niin nyt vaan tuijoteltiin toisia silmiin - siis oikeesti en tiiä mitä se oli, koska mua itteäkin nauratti, sillä se oli niin ällöä ku voi vaan olla - ja puhuttiin millainen talo halutaan ja millaiset häät meille tulee yms >:) Voi olla, että me ei koskaan päädytä ostamaan taloa tai ei mennä naimisiin, mutta se ei ookaan se pointti. Pointti on siinä, että molempien pitää pystyä kuvittelemaan tuollaiset asiat vaikkakin jossain siellä hamassa tulevaisuudessa ja niistä pitää pystyä haaveilemaan.

Haha naurettiin hulluna kans sille, että oltiin hyvässä ravintolassa ihan järkyissä kamppeissa molemmat. Mulla oli esim päällä poikaystävän iso neule ja jalassa legginssit, jotka oli käytännössä karvalegginssit kun ne oli niin koiran karvoissa. Niin joo ja hiuksiakaan en ollu pessy pariin päivään eikä meikkiäkään ollut.. Hyvä välillä käyä edustamassa!





Ihanaa tiistaita kaikille<3


20 kommenttia:

  1. Ihania kuvia, rupes oikein hymyilyttään näitä katsellessa :) Oon kyllä ihan samaa mieltä, koiran kanssa on ihaninta mennä sellaseen paikkaan missä pääsee oleen kunnolla ulkona ja saa katsella kun koira painaa menemään. Kuten sanoit, tosi terapeuttista :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla Juulia<3 Se on kyllä juttu, joka on ainakin tällä hetkellä yks piristävimmistä asioista! :)

      Poista
  2. tuli jotenkin tosi hyvälle mielelle tätä postausta lukiessa! :) vaikutat niin maanläheiseltä ja aidolta ihmiseltä, ihana<3

    VastaaPoista
  3. Ihana postaus ja tästä tuli kyllä hyvälle mielelle !! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilia<3 :) Ihanaa jos voi aiheuttaa hyvää mieltä muissakin!

      Poista
  4. Ihana lukea miten joku arvostaa nuin paljon Sotkamoakin! Itekkin oon ihan kauhuissani aina välillä kun lähen Helsinkiin seilaamaan ja näkemään paria blogiystävää. Sinne olen taas kesän jälkeen menossa ja pelottaa jo valmiiksi, kun ei tämmönen pienen kylän tyttö oo vielä tottunu cityelämään edes täällä Oulussa. :D Kylläpä tuli muistoja kun kahtelee nuita missä ootte tuolla Hiukan ylämäessä... siellä aina kesällä nautittu virkistäviä ja ihailtu sitä ihanaa maisemaa. :D Sitten siellä Hiukan toisella puolella oleva laiturihökötyskin on ihana paikka istuskella vaikka keskellä yötä. :) On se vaan niin ihana ja turvallinen paikka, että jos joskus perhettä alan perustamaan niin kyllä mä mielelläni takaisin tuonne kotia päin muuttaisin. <3 Ja nuo rakkaushömpistä kun puhutaan, niin ollaan äijän kanssa itekki melkein 7 vuotta seurusteltu ja kummatki tuolta kotosin. Meillä on katseet "samaan suuntaan", mutta ei olla mitään isoja suunnitelmia tehty kuten kihloja, häitä ynnä muuta. Ne on jos tullakseen, koska se riittää et ollaan nyt tässä hetkessä! :) <3 Ihana kattava postaus, innolla lukaisin läpi!
    xoxo Mella

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihanan tunnelmallinen ja kodikas paikka! :) Onneksi toisaalta on mahdollisuus just tuollaiseen vaihteluun mitä esimerkiksi Helsingin ja Sotkamon välillä on! Jotkut on aina vaan tuollaisissa isommissa kaupungeissa ja menettävät kyllä siinä paljon kaikkea, mitä kokee vain pienemmillä paikoilla 8) Laiturillakin on lukemattomat kerrat oltu, muttei koskaan keskellä yötä, se menee muuten testiin! Tuo on ihana ajatus ja niinhän ne asiat tulee jos on tullakseen, ei väkisin tekemällä oo hyvä! Onnea teille jatkoonkin ja toivottavasti niitä isoja juttujakin tulee vielä joskus ;D<3

      Poista
  5. Voi eikä, mä oon sen verran herkässä tilassa tällä hetkellä (en kyllä tiiä miks, stressiä varmaan pukkaa :D) niin aloin vaan melkeen parkumaan kun tää oli niin ihana postaus ja tulin niin hyvälle mielelle ! :) ja nuo kuvat on ihan täydellisiä, upeita maisemia ja söpö Rocky ♥ Mäkin oon pienestä kylästä kotoisin, ja sinne on kyllä aina niin ihana mennä pakoon "suurta maailmaa". :D Ai hitsit mekin just mun paremman osapuolen kanssa puhuttiin häistä ja lapsista yms vaikka ne on vielä jossain kaukana tulevaisuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hömppä! :D<3 Tiiän niin tuon tunteen :') Tuo on hyvin sanottu, että pakoon suurta maailmaa! Jotenkin tosi kauniistikin sanottu :) Haaveilu on ihanaa ja harmittavan monesti joku stressaantuu sellaisesta, haaveiluahan se vain on vaikka "tosissaan" haaveiltaiskin :)

      Poista
  6. Tuli niin hyvä mieli tästä!! :') Varsinki nyt kun oon ollu tosi stressaantunut nii on ihanaa lukea tälläsiä hyvänmielenjuttuja... ja Rocky näyttää jo niin isolta, se on kasvanu iha hirveesti varsinki jos vertaa kuvia viel useemman kuukauden taaksepäin.. Nii ja se vielä pakko sanoo et oon miettiny ihan samoja viime aikoina noiden isovanhempien osalta, mäkin haluun olla sellanen ku ne sit joskus 80v. mummelina! :) kiitos vielä tästä, tän lukeminen piristi oikeesti tosi paljon! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla jos onnistun piristämään jutuillani :) Toivottavasti stressi hellittää pian<3 Se on kyllä kasvanut älyttömästi! :D Miehistynyt ;) Pitää yrittää elää hyvä elämä terveellisesti ja urheillen niin ehkä pystytään samaan :) Kiitos itsellesi!

      Poista
  7. Niinku jo edelläkin kommentoitu, ni tää oli kyllä ihana ja piristävä postaus. Hyvä mieli tulee, kun lukee sun pirteistä isovanhemmista ja muutenkin kivaa tekstiä! :)

    Picture Me

    VastaaPoista
  8. Voi eii miten ihana ja piristävä postaus, tulin niin hyvälle mielelle! Loistavaa pohdintaa, tykkään! <3 Anteeks muuten pakko kysyä mutta onko sun poikaystävä kaatunut maahan tuossa yhdessä kuvassa :'DD aivan ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos Vilma<3 Hahah on :D Oli niin hurjat kiskomiset kepistä Rockyn kans :''D

      Poista
  9. Tää oli kerrassaan ihana postaus Anni<3 Mulla tulee aina tosi hyvä olo näitä lukiessa :) Ihanaa kuulla, että sunkin isovanhemmat on vielä hyvässä kunnossa!:]

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat