maanantai 28. syyskuuta 2015

Isoin neuvoni opiskelijoille


Oon mukana Indiedaysin ja Soneran yhteistyökampanjassa, jossa kerrotaan opintoihin liittyviä vinkkejä. Tiesin heti aivan tismalleen mistä teille kirjoitan, sillä ainakin omakohtaisesti tää on vaikuttanut moneen asiaan valtavasti. Kirjoitan näistä huikeista tyypeistä, joita myös (koulu)kavereiksi kutsun ja kuvituksena te saatte katsella meiän menoa millon missäki tapahtumassa kun on tullu kuvia räpsittyä :)


Tourusoutu



Vuosijuhlat


Fuksivuotena olin tosi väsynyt tämän monivuotisen, tällä hetkellä jo ilmeisesti ratkaistun nukkumisongelman seurauksena, ja menin aina nukkumaan luentojen välissä, skippailin yhteisiä tapahtumia yms kun en vaan jaksanut mennä. Monesti olin luennoilla yksin erillään muista kun itselleni uskollisesti olin lähes aina myöhässä enkä päässyt enää muiden luo. En käynyt fuksiviikon ja tämän kolmannen vuoden syksyn välillä kuin ehkä kerran koululla syömässä ja olin muutenkin tavallaan yksin monesti. Ihan vain siis omasta väsymyksestäni ja aikaansaamattomuudestani ja pitkälti siitä, että olin vain tottunut sellaiseen. Meiän kouluporukka on pienuudessaan todella tiivis sekä lämpimämpiä ja vastaanottavaisempia ihmisiä saa todella etsiä. Syy tähän "ulkopuolelle" jäämiseen ei siis missään vaiheessa oo ollut mikään muu kuin minä itse. Muut on aina kyselleet mua mukaan, mutta oon ollut silleen "mulla on kotona ruokaa" yms.

Nyt kesällä moni kyseli teenkö kandin syksyllä ja mulla ei ollut mitään hajua siitä voisinko ylipäätään tehdä kandin, tarvitaanko siihen tietty määrä opintopisteitä ja sen päälle vielä kaikki epävarmuus mikä tuli oman tietämättömyyden mukana. Olin aivan pihalla kandista, sivuainekokonaisuuksista ja käytännössä kaikesta opintoihin liittyvästä. Ennen koulun alkua amanuenssi laittoi viestiä opintoihin liittyen ja vastasin hänelle, että oon aivan hukassa opintojen suhteen ja onko hän edelleen se ihminen, joka voisi auttaa tässä asiassa. Pian pääsinkin juttusille hänen kanssaan ja saatiin selko lähestulkoon kaikkeen mitä ikinä vaan keksin. Yllätyksekseni huomasin, että määhän oon käynyt käytönnössä kaikki oman aineen aineopinnot ja olisi hyvä tehdä kandi. Sivuaineiden täydentämiset loppuun saakka jäävät sitten seuraavalle vuodelle.

Joten hyödyntäkää niitä ihmisiä, jotka ovat paikalla juuri teitä varten ja joiden työtä on auttaa teitä opintoihin liittyvissä asioissa! Mun stressitaso oli jossain älyttömän korkealla kun en ollut yhtään kartalla ja ihan vaan tunnin keskustelu amanuenssin kanssa paransi mun mielialaa kymmenkertaisesti ja sain motivaatiota opiskeluun enemmän kuin olisin uskonutkaan :) Selkeä suunnitelma on aina hyvä asiassa kuin asiassa ja varsinkin opiskeluihin liittyen!

Talven mökkireissu

Seuraavan päivän ruokailuyritys migreenissä..


Fuksiaiset


Luulen, että oon alitajuntaisestikin jopa vältellyt aiemmin opiskelukavereiden seuraa, sillä oon vaan ollut niin pihalla kaikesta ja oon sellainen ihminen, joka ei todellakaan halua olla pihalla mistään. Mua on aina hävettänyt kun joku kysyy jotain opintoihin liittyvää enkä oo osannu sanoa juuri mitään. Ja miten mää jo parin vuoden opiskelun jälkeen viitsisin enää edes kysyä jotain jonka pitäisi olla päivänselvää :D

Nyt kun mulla on vihdoin selkeä suunnitelma ja kokonaiskuvan ymmärrys niin oon paremmalla fiiliksellä ihan itseni suhteen, joka taas vaikuttaa siihen miten oon yleisestikin. Nyt käyn aina jos mahdollista koulussa syömässä kavereiden kanssa, mennään yhdessä luennoille ja väliajat tehdään yhdessä koulujuttuja. Pyrin käymään kaikissa tapahtumissakin vaikka yleensä lähdenkin kotiin aikaisin kun harvoin tulee juotua, migreenin takia ja ihan muutenkin. Koulukavereista saa niin paljon lisää iloa, energiaa ja motivaatiota päiviin, ettei mitään järkeä. On myös paljon helpompaa jakaa murheet ja stressit jonkun toisen kanssa ja vaikka yhdessä miettiä, että miten nää kaikki sivuainejutut menikään tai mitä ikinä tarviikaan miettiä. Luennot, infotilaisuudet ja käytännössä kaikki on vaan moninkertaisesti mukavampaa kun ympärillä on ihania ihmisiä.



Beerbongia viskillä kiisselikulhoista



Turvakussi ja Rocky pitämässä huolta yleisestä järjestyksestä



Mun vinkki on siis se, että vietä aikaa koulukavereiden kanssa, tutustu heihin ja tee mahdollisimman paljon asioita yhdessä. Älä jää yksin vaan mee mukaan porukkaan. Parhaimmassa tapauksessa näistä ihmisistä voi tulla käytännössä kuin perhe varsinkin uudella paikkakunnalla. Porukasta löytyy aina joku, joka osaa auttaa asiassa kuin asiassa ja vaikkei osaisi niin et ainakaan joudu painiskelemaan yksin ongelmien kanssa! Nämä ihmiset saattavat myös olla niitä, jotka tulevaisuudessa vaikuttavat työelämääsi, joten koulukaverit ovat tärkeitä myös verkostoitumisen kannalta. Lisävinkkinä myös se, että hyödynnä sitä henkilöä, jonka tehtävä on auttaa sinua opiskeluun liittyvien haasteiden kanssa!

Mää en ees osaa kertoa, kuinka mahtavia tyyppejä meillä on ja mua harmittaa, että moni heistä ei varmaan edes tiedä mun ajattelevan näin kun niin monet kerrat oon jättäytyny sivuun.. Joten jos luette tätä, niin oon todella kiitollinen siitä, että oon päässy tutustumaan näin fiksuihin, hauskoihin ja ennenkaikkea hyväsydämisiin ihmisiin!! <3__<3

Opiskelijana vinkkejä ja apua kaipaa myös monissa muissa asioissa, mutta tämän asian oon itse kokenut isoimpana ainakin omalla kohdalla kun oon käynyt sen läpi miten vaikeaa ja raskasta kaikesta on yrittää selvitä yksin. Omalla kohdalla kyse oli siitä ylitsepääsemättömästä väsymyksestä, mutta voihan syitä olla muitakin. Toivottavasti tämä on monelle melkeinpä itsestäänselvyys, mutta sanonpa vaan sen, että ottakaa niistä koulukavereista kaikki irti niin työn kuin huvinkin kannalta! >:D

Sonera X Tutoria kuvaillaan kokemuksen syvällä rintaäänellä puhuvaksi, ties kuinka monennen vuosikurssin opiskelijaksi, jolle tenttistressi, nuudelidieetti ja fuksiaisten jälkeiset luentoaamut ovat tuttuakin tutumpia. Hän vastailee opiskelijoiden lähettämiin kysymyksiin X Tutor -sivullaFacebookissa ja Instagramissa. Vinkkejä löytyy laidasta laitaan eikä huumoriakaan puutu :)

Kommentoi tämän postauksen alle oma ongelmasi tai vastavuoroisesti ongelman ratkaisu sähköpostiosoitteesi kanssa niin saatat voittaa nämä Urbanearsin kuulokkeet !


12 kommenttia:

  1. anteeks jäi vähä epäselväksi (saatoin missata jos luki jossain) mutta mitä opiskeletkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kirjoittanut mihinkään :) Yhteisöviestintää opiskelen!

      Poista
  2. Omat opinnot olisi jääneet kesken varmasti jo monta kertaa ilman koulukavereita. Oon saanu niin paljon lisää ihania ihmisiä elämääni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne ympärillä olevat ihmiset kyllä iso asia niin koulu- kuin työelämässäkin! Heh, ovathan he oikeastaan todella merkittäviä elämässä ylipäätänsä :D Ihanaa kuulla, että sullakin on käynyt noin hyvin :)!

      Poista
  3. Voi Anni en vois olla enempää samaa mieltä sun kanssas !! Mä muutin ihan vieraalle paikkakunnalle (jota en ees tienny olevan olemassa ylipäänsä), pelkäsin ihan sikana ekana koulupäivänä kun menin täysin vieraaseen paikkaan, mutta sieltä niitä kamuja sitten tulikin. Meillä on tosi hyvä porukka koulussa, ja aina autetaan toisiamme ja jaetaan murheemme. Kukaan ei jää ulkopuolelle, ihan mahtavia hemmoja. :D ♥ Ja siis nuo opettajat on auttaneet mua niin paljon, vaikka oonkin välillä vähän tyhmiä kyselly ehkä omasta mielestä, ja oon niillekin kiitollinen ! :)

    Mulla oli ongelmia yhdessä vaiheessa, sillä mulla oli kasaantunut niin paljon hommia (ihan törkeesti kursseja suoritettavana silloin, viisas Henna), että olin ihan varma etten vaan tuu selviämään. Sit juurikin nää ihmiset meiän porukasta jakso tsempata ja antaa voimaa mulle ne suorittaa, ja sainkin tosi hyviä numeroita alun pelkäämisestä huolimatta. Oon hurjan kiitollinen edelleen niille ! ♥ Kaiken lisäks meillä on niin loistava opettaja, joka jako mulle muutamia erittäin hyviä neuvoja, joiden avulla myös selvisin tuosta hurjasta syksystä. :D Tällä hetkellä opiskelenkin pelkästään projektien muodossa, joka sopii mulle erittäin hyvin. :)

    henduu_92@hotmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah tuo on jo aika hyvä jos on oikeasti noin vieras paikka! Se on toisaalta hyvä jos lähtee ihan vieraaseen paikkaan niin tulee pakostakin tutustuttua uusiin ihmisiin ja pääsee paremmin luomaan ikäänku uutta alkua kaiken suhteen :) Kuulostaa kyllä hyvältä tuollainen, että on noin paljon ihmisiä tukemassa ja auttamassa vähän joka suunnastakin :) Monesti epätoivon hetkellä kaipaa vaan jotain joka sanoo, että "kyllä sää pystyt siihen!" :D Ja vielä sait hyviä arvosanojaki kaiken lisäksi! Kiitos kun jaoit tämän tänne<3

      Poista
  4. Heh, välillä tulee lueskeltua sun blogia ja oon aina pitänyt sua sellaisena perus etäisenä blogimaailman kasvona, koska en oo ikinä törmännyt suhun Jyväskylässä. Mutta noissa kuvissahan olikin mulle tuttuja kasvojakin!! :) Jännä miten heti tuli inhimillisempi ja läheisempi fiilis susta ihan vaan vaan tuollaisen takia! Ellei sillä että mulla mitenkään huono käsitys ois ikinä ollutkaan, mut u know :) Tuutko approon ylihuomenna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa! :D Kyllähän se oikeasti vaikuttaa tosi paljon ja siinä saa paremman tarttumapinnanki ihmiseen jostain syystä vaikka eihän se periaatteessa juuri mitään kerro kuitenkaan :D No siiiis... Tuun joo kai :D On lippukin, mutta nyt täällä reissussa on ollu niin menossa kokoajan, että tekis periaatteessa mieli vaan sit käpertyä kotisohvalle töiden ja kouluhommien pariin, mutta ehkä sinne on ihan hyvä mennä just tästäkin syystä mitä tähän kirjotin :) Tuskin juon mitenkään ihmeellisesti jos nyt ollenkaan, saa nähdä.. Oot itse ilmeisesti tulossa? Tuuhan moikkaamaan jos näät mut! :D

      Poista
    2. Oma ongelma liittyy nimenomaan noihin kaverisuhteisiin. Aloittaessani opiskelut Jyväskylässä en tällaisena aika ujona ja hitaasti lämpeävänä heti päässyt porukoihin mukaan ja sillä tiellä opiskeluni on jatkunut. Kaikki tuntuvat olevan niin sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita, ja tunnen itseni koko ajan vähän tyhmäksi kun en itse ole samanlainen. Olen kyllä yrittänyt. Olen käynyt yhteisissä illanvietoissa sun muuta, mutta kaveriporukat syntyivät kyllä heti opiskeluiden ekoilla viikoilla. Lopulta koko ajatus Jyväskylässä elämisestä alkoi tuntua ihan mahdottoman ahdistavalta kun tunsi vain olevansa yksin. Muutin kaupunkiin, jossa koko elämäni ja kaverini ovat ja yritän täältä käsin käydä tuon yliopiston loppuun. Täällä tunnen voivani olla oma itseni ja asiat ovat muutenkin ihan eri tavalla:) mutta aika karua voi olla se, jos heti ei sopeudu uusiin kuvioihin opiskelujen alkaessa tai saa ystäviä. Varmasti opiskelu tuntuu mulavemmalta jos niitä kavereita on ja kaupunkiin sopeutuu:)

      mapaloij@gmail.com

      Poista
    3. Onhan tuo niin ikävän ja raskaan kuulosta :( Ikävä kuulla, että sulla on tuollainen kokemus! Toki ihmisiä on erilaisia ja myös kaveriporukoita on erilaisia, joihinkin on helppo päästä/tulla mukaan kun taas toisiin ei millään.. Onneksi sun oli kuitenkin mahdollista vaihtaa kaupunkia ja saada jonkinlainen ratkaisu tuohon ongelmaan vaikka ei varmasti mikään helpoin järjestely tuokaan. Toivottavasti saat myös paremman kokemuksen vieraaseen kaupunkiin muuttamisesta jos nyt joskus muutat jonnekin! Se riippuu niin monesta asiasta, että miten viihtyy yms, että sitä on vaikea etukäteen varmaksi sanoa. Toki on ihmisiä, jotka tuntuvat olevan kuin kala vedessä ihan sama minne heidät heittää, mutta sitäkään on ulkopuolelta vaikea sanoa varmaksi :) Kiitos paljon tästä kun jaoit kokemuksesi asiasta vaikka tämä olikin ikävää kuulla :( Toisaalta myös ihana, koska pääsit elämän ja kavereiden luoksi, toivottavasti kaikki järjestyy hyvin sieltäkin käsin :) Ihanaa syksyä!

      Poista
    4. Joo nyt kaikki on hyvin onneksi:) tää oli mulle oikea ratkaisu, vaikka onkin viivästyttänyt valmistumista. Täältä (tai naapurikaupungista oikeastaan) löytyi ihminen ja myös työ, joita rakastan. On rohkaisevaa, että niin ahdistuneesta olosta voi päästä näin hyvään. Tää oli mun tie ja lopulta uskon, että tää oli mulle se paras mahdollinen. Odotin kivasti opiskelijaelämältä ja se jäi saamatta, mutta sain jotain muuta ihanaa silti. Kivaa syksyä myös sulle, Anni!

      mapaloij@gmail.com

      Poista
    5. Harvoinpa se valmistuminen on nyt kuitenkaan niin kriittisesti aikataulutettu, etteikö sitä pystyis venyttämään kun tuollainen henkisen ja fyysisen jaksamisen kannalta tärkeä juttu tulee eteen :) Ihanaa oikeasti kuulla, että nyt on kaikki hyvin :) Onnea sulle ja teille sinne :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat