maanantai 28. marraskuuta 2016

RUOKAVINKKI HELSINKIIN X 3

kesähesa1 helsinki-3
Näiden kesäisten kuvien saattelemana muutama ruokavinkki Helsinkiin! Raflat on varmasti aivan yhtä suositeltavia vuodenajasta riippumatta, joten no worries ;) Ensimmäisenä Lebanonilainen takeaway-deli ja ravintola Vivo's, josta haettiin Mikaelan kans annokset ja asetuttiin mimmin ihanaan kämppään syömään Bambin pyöriessä mukana meiningissä ja auringon laskiessa kattojen taakse. Oli aika makeet maisemat ja mimmille kiitos tästä uudesta raflatuttavuudesta!

kesähesa2
Seuraavana vuorossa Töölön Sävel, jota mulle suositeltiin snäpissä ja jota lähdettiin Millan kans testaan aaaika nälkäisinä.. Arkena saa ilmeisen tykättyä kotiruokatyyppistä lounasta ja ihan ku oisin kuullu kehuja myös paikan burgereista..?

helsinki-6 kesähesa-6 kesähesa
Kolmas (ja oma lemppari!) suosittelu menee Fat Ramenille, koska nuo annokset oli vaan ihan pirun hyviä.. Kivaa ja kuolaamisefektin aiheuttavaa lisätietoa voi lukea tästä jutusta. Ei kahta sanaa, tää ois se paikka, jota suosittelisin testaamaan jos joku kysyis nyt yhtä täsmäruokavinkkiä Helsinkiin!

Pakko muuten jakaa vielä yks kehu, nimittäin Millan blogi! Tykkään neidin matskusta ja kuvista ihan hulluna, ainoa miinus on siinä, että oma tekeminen alkaa tuntumaan aina ihan täydellisen turhalta :'D

helsinki-2
Kertokaahan jos teillä on jotain killeri ruokavinkkejä Helsinkiin, niitä ei voi koskaan olla liikaa! Just huomenna suuntaan sinne muutamaksi päiväksi kuvaamaan Slushissa vapaaehtoisena, mutta jos sitä vaikka perjantaina ehtis käydä jossain syömässä :)


sunnuntai 27. marraskuuta 2016

LOVE IN THE WOODS

l-25 ll l-12 l-26 cats l-7 lll


perjantai 25. marraskuuta 2016

KADONNUT REISSUKUUME

lofoten-10 lofoten-4 lofoten
Oon miettinyt sitä kun reissasin aika paljon puolentoista vuoden sisään vaikka mulla ei oikeastaan ollut edes rahaa. Tulee aina kummallinen fiilis kun ihmiset kyselevät miten sulla on ollu niin paljon rahaa matkustaa?, koska mulla ei todellakaan ole ollut rahaa. Oon vain onnistunut tekemään kaikki reissut ihan älyttömän halvalla, päässyt hyvään reissuun jonkun matkassa, vieraillut maailmalla olevien ystävien luona tai ollut vaikkapa majoitukset velkaa kaverille. Oon tullut reissusta takaisin tilillä enää yksi euro tai lainannut paikan päällä kaverilta satasen.

Oon ehkä vähän liiankin lungi tyyppi näiden asioiden suhteen ja välillä tuntuu, että pitäis jotenkin ottaa itseään niskasta kiinni. Mutta mitä se sitten tässä yhteydessä tarkoittais? Näistä loistavista reissuista ja tilaisuuksista kieltäytymistä. Joskus kuulee kuinka joku haluaa vähintään 2 tonnia säästöön ennen reissua ja mietin vaan, etten ois ikinä saanu käytyä yhdelläkään reissulla, jos tuo ois oma kriteeri.. Oon monestikin käyttänyt ihan vihoviimeiset rahat johonkin reissuun, se on ollut mulle tärkeintä sillä hetkellä ja siinä se. Luotan aina siihen, että asiat selviää ja rahaa tulee aina jostakin, niinkuin sitä on tullutkin. Nyt kuitenkin alkaa huomaamaan, että oishan se kivaa kun ois säännölliset tulot ja joku sen mukana tuleva "turva" ja säännöllisyys, vaikka en vieläkään pystyisi näkemään itteäni missään 8-16 toimistoduunissa ihan jo kipujen ja väsymyksen vuoksi, mutta jotain siihen suuntaan kuitenkin..

lofoten-11
Mua naurattaa, koska tää teksti lähti väärille urille jo ensimmäisessä lauseessa :'D Mun ei pitänyt kirjoittaa töistä tai raha-asioista..

Mun piti kirjoittaa siitä kuinka mun reissukuume on kadonnut. Ainakin joksikin aikaa. Musta tuntuu, että on niin paljon asioita hoidettavana ja rutiineja kunnostettavana, että tuntuis ihan lusmuilulta ja velvollisuuksilta pakenemiselta olla edelleen kattelemassa lentolippuja ja parhaita tarjouksia ties minne. Myös epävarma ja epämääräinen rahatilanne liittyy tähän ja siksi siitä varmaan aloinkin kirjoittaa..

Selkein juttu on kuitenkin varmaan siinä, että oon tosi tyytyväinen elämään ja kaikkeen täällä pimeän ankeassa Jyväskylässä :D Se tuntuu ihan käsittämättömältä, että muiden lomasuunnitelmia kuunnellessa tai somesta toinen toistaan kauniimpia hiekkarantoja ja viidakoita katellessa mä en valitsis olla yhtään missään muualla vaikka se onnistuis sormia napsauttamalla. Oon vasta myöhemmin tajunnut, että se reissailu ei ollut pelkkää maailman näkemistä vaan oman pahan olon pakenemista. Olin jumissa täällä, joten halusin kokoajan pois, vaikka en sitä silloin tajunnutkaan. Onhan reissaaminen mahtavaa ja maailmasta löytyy ihan käsittämättömän upeita paikkoja, ettei tää huomio sitä sulje pois ollenkaan. Se on silti hämmentävää tajuta nyt, että sillon oli kokoajan valtava hinku päästä pois jonnekin, käytännössä sillä ei ollu yhtään väliä minne, kunhan pääsin jonnekin.

Pääsin myös näkemään niin älyttömiä paikkoja (erityisesti Alpit, jotkut paikat Australiassa sekä Lofootit), etten tiedä mikä tässä nyt edes olisi sellainen aivan tajunnanräjäyttävä reissu, johon ei tarvitsisi kovin paljoa rahaa kun sitä ei vaan ole.. Olin myös alakuloisen hämmentynyt kun huomasin, että Kroatian vesiputoukset eivät sykähdyttäneet niin paljoa kuin oletin ja se johtui vaan kaikista muista upeista paikoista, joita olin suht vastakin päässyt näkemään. Tottakai on kiva käydä jossain lämpimässä ja syömässä hyvää ruokaa ja nauttia normaalin kauniista hiekkarannoista auringon laskiessa, mutta en mä sellasta kaipaa ainakaan nyt enkä oo koskaan ollut niin kiinnostunut sen tyylisestä reissailusta vaikka ei se tietenkään mitenkään ikävääkään ole.

Haluaisin vaan nähdä silmänkantamattomiin hiekkadyynejä Saharalla ja kaikkea sellaista pysäyttävän upeaa ja erilaista! Sahara, Jenkki roadtrip (koska luonto), Filippiinit/Vietnam/jotain sieltä suunnasta ja ainoana kaupunkikohteena New York, ne mä haluan kokea ihan näin niinku ensinnä. Koomisesti sanottu, sillä luultavastihan tuun käymään muissa helpommissa ja halvemmissa kohteissa ennen ku oon päässy käymään kaikissa noissa.. Ja niin siis kyllähän kaikki kohteet käy, mutta en ikäänkuin tarvi Bulgarian Sunny Beatchia siihen, että voin viettää kivan illan kaverin kanssa. Paremmat kuvausolosuhteet ja -maisemat on melkeenpä ainoita syitä miksi tuollaiseen ns. perus lomakohteeseen tulisi lähdettyä kun en mikään auringonpalvojakaan ole. 

Tää teksti lähti nyt ihan lentoon eikä pointti pysyny matkassa enää yhtään jos sellaista edes oli, muuutta.. Kai tää vaan tarkoittaa sitä, että nyt on hyvä olla tässä ja nyt, keskittyä reissaamisen ja eestaas menemisen jälkeen paikallaan olemiseen, rauhassa hengittämiseen ja elämän osa-alueiden järkkään laittamiseen.. Kyllä musta tuntuu, että keväällä vois olla oikea hetki jollekin reissulle, mutta se fiilis nähdään sitten! Riippuu varmaan milloin saan elämän ruotuun niin sanotusti ja meinaan kyllästyä tähän tasaiseen arkeen, joka vielä nyt tuntuu ihanan rennolta. Parasta on yksinkertasesti juua glögiä kavereiden kanssa, katsella kun Rocky kirmaa onnellisena lumessa, käpertyä kainaloon sängylle ja laittaa vaan sarja pyörimään (The 100 toisen kauden vika jakso lähtee pyöriin nyt!).

Ps. pakko myöntää, että tää reissukuumeettomuus tuntuu vähän oudolta


torstai 17. marraskuuta 2016

MUN KOTI ON TÄÄLLÄ

acac-9
Ihan aluksi sanon, että perhe on mulle todella rakas ja tärkeä sekä koen olevani erityisen hyvissä ja läheisissä väleissä vanhempiini ainakin sen mukaan mitä kuulen muiden ihmisten hyvistäkin suhteista vanhempiinsa.

Kaikesta siitä rakkaudesta huolimatta koen, että musta on kasvanut jollain tapaa "aikuinen" ja mulla on oikeasti ikäänkuin oma elämä muualla. Asian saattaisi kokea erilailla jos edelleen vaikkapa asuisi samassa kaupungissa vanhempien kanssa. Viime reissusta Ouluun oli kulunut melkein puoli vuotta, mutta silti mulla oli melkeen kokoajan ikävä Jyväskylään. Omaan kotiin, omien ihmisten luokse. On ihana nähdä perheenjäseniä ja niitä muutamia ystäviä, jotka ovat edelleen siellä, mutta voi miten kaipasin päästä illalla omaan kotiin, omaan rauhaan. Omiin rutiineihin, omalle jääkaapille ja vaatepinoille. Ehkä kesäisen matkalaukkuelämän jälkeen näitä asioita on alkanut arvostamaan vielä normaalia enemmän ja kesä on liian tuoreessa muistissa :D

Oon miettinyt tuota paljon kun koen, että täällä on ne omat ihmiset. Mitä se edes tarkoittaa? Oon tyyppinä sellainen, että koen puoliväkisin ja jokseenkin virallisesti kahvikupin ääressä kuulumisten vaihtamisen jotenkin vaikeaksi. Tämä teksti kuvastaa mua ihan hämmästyttävän hyvin:

I hate small talk.
I wanna talk about atoms, death, aliens, sex, magic, intellect, the meaning of life, faraway galaxies, music that makes you feel different, memories, the lies you've told, your flaws, your favorite scents, your childhood, what keeps you up at night, your insecurities and fears.
I like people with depth, who speak with emotion from a twisted mind.
I don't want to know 'what's up'.

Voin hyvin heittää small talkia ja vaihdella pintapuolisia kuulumisia, mutta koen sen raskaaksi. Jyväskylässä on ihmisiä, jotka suunnilleen vaan ilmoittaa olevansa ovella, saattaa tulla makaamaan puoleksi päiväksi krapulaisena, kysyä oisko ylimääräistä ruokaa jos tulee käymään menojen välissä tai vaan istua omissa oloissaan koneella mun puuhaillessa muita juttuja. Tiiättekö, tyyppejä kenen kans voi vaan olla. Joiden kanssa voi olla vaikkapa tunnin hiljaa ja sitten kysyä mitä mieltä toinen kuolemasta tai kolmen kimpasta tai ilmastonmuutoksesta tai pyytää kertomaan elämänsä pahimman virheen. Tyyppejä, jotka ei pidä sellaista outona tai henkilökohtaisuuksiin menevänä, vaan jotka on heti valmiina hyppään aiheeseen vaikka se tuliskin ihan puskista. Ei tarvitse panostaa mitenkään, esittää mitään muuta kuin on, joutua skarppaamaan tai istua kahta tuntia kahvilassa selkä suorassa jutustellen mukavia vaikka päässä mylläisi ikäviäkin asioita.

Ihmisiä, joita voin pyytää tänne hieromaan jos paikat on jumissa ja jotka vastavuoroisesti vaikkapa tulee nopeasti syömään jotain töiden välissä. Ihmisiä, joiden kanssa on sellainen hyvä vastavuoroisuus ja luotto siihen, että se hyvä palaa takaisin vaikka jonkun kerran joutuisikin tekemään jotain toisen eteen. Ja rakastan sitä kun ihmiset viitsivät vain tulla tänne löhöämään ilman sen suurempaa juttua tai agendaa. Pidän sitä suurena luotonosoituksena muhun ja siihen suhteeseen, joka meidän välillä on.



huppari SheIn* (täältä)
housut H&M

Täällä on monia ihmisiä, joiden sohvalle voin mennä notkumaan ilman, että koen itseni häiriköksi tai joudun miettimään kokoajan josko se haluaisikin olla rauhassa, muttei vaan viitsi sanoa. Koen jopa, että näistä ihmisistä muodostuu jonkinlainen perhe ikäänkuin. On tukea ja turvaa, läsnäoloa ja arjen jakamista. Voitte varmaan kuvitella eron arjen jakamisen ja kuulumisten vaihdon kahvilassa välillä? Yksi esimerkki tällaisesta arkisten asioiden jakamisesta on vaikkapa se kun päätin eräs ilta soittaa kaverille josko kävisin siellä pyörähtämässä töiden jälkeen kun ei oikein väsyttänytkään. Hain kaverin junalta, heitin kotiin ja suostuteltuina päätettiin kävästä sisällä Rockyn kanssa. Makoiltiin sohvalla ja juteltiin kaikesta kunnes nukahdin siihen. Aamulla kävin Rockyn kanssa ulkona, palasin valmiiksi tehdylle myöhäisaamupalalle, katsottiin Vain Elämää ja Vesalan Ruisrockin keikka, josta nautiskellessa saatoin nukahtaa parin tunnin päikkäreille.. Heräiltyä haettiin kamat ja käytiin pikaisesti lenkillä ennen velvollisuuksia, jotka veivät toisen mennessään.

Vaikka en oo koskaan sellainen "tyttöporukkatyttö" ollutkaan ja monesti oon laittanut seurustelutkin kavereiden edelle ihan heittämällä, niin nyt oon oppinut ystävyydestä jotain ihan uutta, ehkä löytänyt myös niitä oikeanlaisia ihmisiä elämään ja arvostan näitä tyyppejä ihan hurjasti!

Ja kun monella vuokra-asunto on kämppä ja lapsuusmaisemista löytyy koti, niin mun kohdalla asia on toisin päin. Mun koti on täällä Jyväskylässä ja Oulussa käyn vierailulla vaikka nytkin olin lapsuudenkodissani, siinä huoneessa ja sängyssä, jossa oon ollut aina. Mutta ei, kyllä mun koti on nykyisin täällä ja oon siitä todella onnellinen<3


tiistai 15. marraskuuta 2016

LOFOOTIT - ENSIMMÄINEN YÖ

lofootit-6-004 lofootit-1-001 lofootit-2 lofootit-5-003 lofootit-3-002 lofootit-7 lofootit-8-005 lofootit-12 lofootit-9-006 lofootit-11
Ennen Lofootteja mua jännitti hirveästi onko mulla oikeanlaista vaatetta ja tarpeeksi, tarkoitus kun oli nukkua kaikki yöt teltassa. Ensimmäisenä yönä pystytettiin teltat näihin upeisiin maisemiin! Upean väristä vettä, idyllisiä punaisia taloja sekä pilviharson ja usvan peittämiä vuorenhuippuja - mitä muuta siinä vois enää edes toivoa?

Yritettiin kyllä alkaa nukkumaan, mutta varsinkaan telttakaveri ei maltettu nukahtaa ennen "auringonnousua", joten valvottiin siihen asti, oiskohan aurinko noussut vuorten takaa aina joskus 4 aikaan..? Tää tais sitten jäädä aikalailla jokaiselle illalle, kun ne värit ja auringon maalaamat vuorten seinämät olivat yksinkertaisesti niin upeita, ettei niitä vaan voinut jättää välistä.

Ekana iltana mulla meinas olla aika kylmä, oisko ollut tottumattomuudesta, liian vähästä vaatetuksesta ja pääosin pitkässä heinikossa kastuneista kengistä johtuen. Varpaat tais olla vähän jäässä muinakin iltoina, mutta lämpenivät aina tosi nopeasti eikä samanlaista kylmyyttä ollu enää muina iltoina tai sitten siihen oli jokseenkin tottunut jo. Useana aamuna makuupussi ja ylimääräiset vaatteetkin oli pakko heivata pois, sillä telttaan porottava aamuaurinko oli yllättävän hyvä lämmike..

Muistan vieläkin sen lämpimän ja aurinkoisen aamun kun syötiin aamupalaa ja kävin rantakivillä pesemässä jotain siinä niin kauniin värisessä, mutta jääkylmässä vedessä. Silloin oli kyllä vaikea olla hymyilemättä ja niin paljon upeaa nähtävää oli vielä edessä!


sunnuntai 13. marraskuuta 2016

HÄÄKUVIA

hääkuvaus-2
Kesään mahtui upeita morsiamia, mutta tämän kaunottaren rentous ja onni teki omastakin kuvauspäivästä aivan ihanan! Oli kunnon myrsky, tuuli meinas vetää ulkoteltat mukanaan ja sähköt lähtivät, mutta tämä oli vain yhtä naurua koko päivän - mahtava tyyppi!

Juhlakuvien myötä toivottelen myös hyvää isänpäivää kaikille, toivottavasti pääsette viettämään aikaa rakkaiden kanssa tai muistamaan heitä jotenkin muuten :)

hääkuvauss hääkuvaus-5 hääkuvaus-6-tile IDhääkuvaus-9 hääkuvaus-7 hääkuvaus-13 hääkuvaus-11 hääkuvaus-10 hääkuvaus-12 hääkuvaus-15 hääkuvaus-17 hääkuvaus-19 hääkuvaus-22 hääkuvaus hääkuvaus-20 hääkuvaus-24 hääkuvaus-25 hääkuvaus-30 hääkuvaus-29 hääkuvaus-27 hääkuvaus-28 hääkuvaus-26 hääkuvaus-31 hääkuvaus-32


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat