perjantai 25. marraskuuta 2016

KADONNUT REISSUKUUME

lofoten-10 lofoten-4 lofoten
Oon miettinyt sitä kun reissasin aika paljon puolentoista vuoden sisään vaikka mulla ei oikeastaan ollut edes rahaa. Tulee aina kummallinen fiilis kun ihmiset kyselevät miten sulla on ollu niin paljon rahaa matkustaa?, koska mulla ei todellakaan ole ollut rahaa. Oon vain onnistunut tekemään kaikki reissut ihan älyttömän halvalla, päässyt hyvään reissuun jonkun matkassa, vieraillut maailmalla olevien ystävien luona tai ollut vaikkapa majoitukset velkaa kaverille. Oon tullut reissusta takaisin tilillä enää yksi euro tai lainannut paikan päällä kaverilta satasen.

Oon ehkä vähän liiankin lungi tyyppi näiden asioiden suhteen ja välillä tuntuu, että pitäis jotenkin ottaa itseään niskasta kiinni. Mutta mitä se sitten tässä yhteydessä tarkoittais? Näistä loistavista reissuista ja tilaisuuksista kieltäytymistä. Joskus kuulee kuinka joku haluaa vähintään 2 tonnia säästöön ennen reissua ja mietin vaan, etten ois ikinä saanu käytyä yhdelläkään reissulla, jos tuo ois oma kriteeri.. Oon monestikin käyttänyt ihan vihoviimeiset rahat johonkin reissuun, se on ollut mulle tärkeintä sillä hetkellä ja siinä se. Luotan aina siihen, että asiat selviää ja rahaa tulee aina jostakin, niinkuin sitä on tullutkin. Nyt kuitenkin alkaa huomaamaan, että oishan se kivaa kun ois säännölliset tulot ja joku sen mukana tuleva "turva" ja säännöllisyys, vaikka en vieläkään pystyisi näkemään itteäni missään 8-16 toimistoduunissa ihan jo kipujen ja väsymyksen vuoksi, mutta jotain siihen suuntaan kuitenkin..

lofoten-11
Mua naurattaa, koska tää teksti lähti väärille urille jo ensimmäisessä lauseessa :'D Mun ei pitänyt kirjoittaa töistä tai raha-asioista..

Mun piti kirjoittaa siitä kuinka mun reissukuume on kadonnut. Ainakin joksikin aikaa. Musta tuntuu, että on niin paljon asioita hoidettavana ja rutiineja kunnostettavana, että tuntuis ihan lusmuilulta ja velvollisuuksilta pakenemiselta olla edelleen kattelemassa lentolippuja ja parhaita tarjouksia ties minne. Myös epävarma ja epämääräinen rahatilanne liittyy tähän ja siksi siitä varmaan aloinkin kirjoittaa..

Selkein juttu on kuitenkin varmaan siinä, että oon tosi tyytyväinen elämään ja kaikkeen täällä pimeän ankeassa Jyväskylässä :D Se tuntuu ihan käsittämättömältä, että muiden lomasuunnitelmia kuunnellessa tai somesta toinen toistaan kauniimpia hiekkarantoja ja viidakoita katellessa mä en valitsis olla yhtään missään muualla vaikka se onnistuis sormia napsauttamalla. Oon vasta myöhemmin tajunnut, että se reissailu ei ollut pelkkää maailman näkemistä vaan oman pahan olon pakenemista. Olin jumissa täällä, joten halusin kokoajan pois, vaikka en sitä silloin tajunnutkaan. Onhan reissaaminen mahtavaa ja maailmasta löytyy ihan käsittämättömän upeita paikkoja, ettei tää huomio sitä sulje pois ollenkaan. Se on silti hämmentävää tajuta nyt, että sillon oli kokoajan valtava hinku päästä pois jonnekin, käytännössä sillä ei ollu yhtään väliä minne, kunhan pääsin jonnekin.

Pääsin myös näkemään niin älyttömiä paikkoja (erityisesti Alpit, jotkut paikat Australiassa sekä Lofootit), etten tiedä mikä tässä nyt edes olisi sellainen aivan tajunnanräjäyttävä reissu, johon ei tarvitsisi kovin paljoa rahaa kun sitä ei vaan ole.. Olin myös alakuloisen hämmentynyt kun huomasin, että Kroatian vesiputoukset eivät sykähdyttäneet niin paljoa kuin oletin ja se johtui vaan kaikista muista upeista paikoista, joita olin suht vastakin päässyt näkemään. Tottakai on kiva käydä jossain lämpimässä ja syömässä hyvää ruokaa ja nauttia normaalin kauniista hiekkarannoista auringon laskiessa, mutta en mä sellasta kaipaa ainakaan nyt enkä oo koskaan ollut niin kiinnostunut sen tyylisestä reissailusta vaikka ei se tietenkään mitenkään ikävääkään ole.

Haluaisin vaan nähdä silmänkantamattomiin hiekkadyynejä Saharalla ja kaikkea sellaista pysäyttävän upeaa ja erilaista! Sahara, Jenkki roadtrip (koska luonto), Filippiinit/Vietnam/jotain sieltä suunnasta ja ainoana kaupunkikohteena New York, ne mä haluan kokea ihan näin niinku ensinnä. Koomisesti sanottu, sillä luultavastihan tuun käymään muissa helpommissa ja halvemmissa kohteissa ennen ku oon päässy käymään kaikissa noissa.. Ja niin siis kyllähän kaikki kohteet käy, mutta en ikäänkuin tarvi Bulgarian Sunny Beatchia siihen, että voin viettää kivan illan kaverin kanssa. Paremmat kuvausolosuhteet ja -maisemat on melkeenpä ainoita syitä miksi tuollaiseen ns. perus lomakohteeseen tulisi lähdettyä kun en mikään auringonpalvojakaan ole. 

Tää teksti lähti nyt ihan lentoon eikä pointti pysyny matkassa enää yhtään jos sellaista edes oli, muuutta.. Kai tää vaan tarkoittaa sitä, että nyt on hyvä olla tässä ja nyt, keskittyä reissaamisen ja eestaas menemisen jälkeen paikallaan olemiseen, rauhassa hengittämiseen ja elämän osa-alueiden järkkään laittamiseen.. Kyllä musta tuntuu, että keväällä vois olla oikea hetki jollekin reissulle, mutta se fiilis nähdään sitten! Riippuu varmaan milloin saan elämän ruotuun niin sanotusti ja meinaan kyllästyä tähän tasaiseen arkeen, joka vielä nyt tuntuu ihanan rennolta. Parasta on yksinkertasesti juua glögiä kavereiden kanssa, katsella kun Rocky kirmaa onnellisena lumessa, käpertyä kainaloon sängylle ja laittaa vaan sarja pyörimään (The 100 toisen kauden vika jakso lähtee pyöriin nyt!).

Ps. pakko myöntää, että tää reissukuumeettomuus tuntuu vähän oudolta


11 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoinen, sympaattinen ja ajatuksia herättävä postaus. Musta on nimittäin itsestäkin tuntunut aika samalta! :D Mä en oo koskaan ollu sellaista tyyppiä, et kuluttaisin luppoaikaani turhamaiseen lentolippujen katseluun jos tiedän, että en koululta/töiltäni/rahatilanteeltani minnekään kaukomaille pääse. xD Tottakai sitä haluaa matkustaa ympäriinsä, mut uskon että jos elämä niin suo niin kaikki ne unelmat tulee ajan kanssa toteutumaan! ❤ Silloin voi luovia, ottaa ja lähteä - käyttää nimenomaan sitä rohkelikkomaista luovuutta ja lungiutta, haha. P.S. Nää kuvat on taivaallisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ina<3 Hahah, mä taas oon ollu just sitä tyyppiä vaikkakin oon sitten kyllä keinoni keksinyt ja yleensä päässyt edes jollekin vaikka edes pienemmälle reissulle :D Mutta kiva kuulla silleen, että jollain muulla on samanlaisia ajatuksia kun tuntuu, että kaikki vaan matkakuumeilee ihan kokoajan varsinkin tällaiseen vuodenaikaan :D!

      Poista
  2. Mullakin tulee hetkiä, kun reissaaminen ei inspaa. Tälläkin hetkellä joo, jos ois varaa niin lähtisin reissuun mutta ei mulla oo mikään hätä täällä kotonakaan ollessa. Viime viikonloppuna tehtiin miniloma Tallinnaan poikakaverin kanssa ja se riitti taas hetkeksi, saa nähdä mitä ensi kevät tuo tullessaan. Vaihtoon olen kuitenkin yrittämässä päästä joten silloin viimeistään taas ulkomaille :)

    hanna
    www.hannamariav.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, vaihtoon lähteminen ois varmasti ihan hullun siistiä, toivottavasti (ja etköhän) sä jonnekin pääse! :)

      Poista
  3. Musta tätä oli hauska lukea kun minulla se menee just toisin päin, mitä enemmän reissaa niin sitä isommaks se reissukuume kasvaa :D Oot kyllä ihan oikeessa tuossa asioitten pakoilussa. Ulkomaille on jotenki helppo lähtee vaan omaa pahaa oloa karkuun mutta sitten sen aina jossain vaiheessa huomaa et ne ihan samat ongelmat on seurannu matkassa. Mut eihän sitä tarvikaan reissata koko aikaa jos ei siltä tunnu, kiva että viihdyt Jyväskylässä (ja kiva että blogin postaustahti on taas vähän kiihtyny :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se mullakin meni niin tooosi pitkään! :D Ehkä just viimeisellä reissulla Kroatiassa se jotenkin iski vasten kasvoja kun se Plitvice ja vesiputoukset ei ollukkaan yhtään sitä mitä olin odottanut ja tajusin, että oon ehtiny jo nähä ihan pirusti kaikkea upeaa, että ehkä täytyy pitää vähän breikkiä niin toivottavasti ens reissulla on taas erilailla silleen "AAAAAA täällä on kaikkea niin ihanaa!!" :D Ja kun reissu oli muuten ihan yks parhaista, tyttöjen kans oli ihan huippua niin se lisäs sitä hämmennystä ja tajusin, että mulla ois melkeen ihan yhtä huippua näiden kavereiden kanssa Suomessakin :D

      Mutta jännä kyllä! Varmasti se asunnottomuus ja kaikki "epätietoisuus" teki siitä henkisesti vähän raskaampaa, kuin että ois vaan kotoa matkustellu :) Ja kiva kuulla, että (piiiikkusen) kiihtyny postaustahti on hyvä! Eiköhän se tästä vieläkin parempaan suuntaan kun alkaa olemaan kaikki kuvajutut hoidettuna ja uus (toimiva....) konekin tulossa! ;)

      Poista
  4. Musta tää oli kiva lukea kun mulla kasvaa reeissukuume heti kun tulee ulkomailta pois. Tekisi heti mieli varata uusi matka jonnekin. Mutta koko ajan ei tarvitse olla menossa minnekään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mullakin yleensä, ihan kivaa vaihtelua tällainen! :D Saa kerrankin keskittyä pitemmän aikaa ihan täysillä täällä olemiseen :'D

      Poista
  5. Mä oon päässyt elämäni aikana matkustelemaan todella vähän (kerran Tallinnaa kauemmas, Balille) ja siksi en osaa kuvitella kyseistä oloa. Oon säästänyt siitä asti kun viimeksi tulin reissusta takas, eli puolitoista vuotta. Multa ei ainakaan onnistu reissut säästämättä tonneja ja ellen olis töissä, etenkin kun oon lähdössä Aasiaan kolmeksi kuukaudeksi. :D Mielenkiinnolla odotan, että vieläkö takas tullessa on järjetön kaukokaipuu, vai onko ihan kiva tulla kotiin kesää odottelemaan...

    VastaaPoista
  6. Pakko vielä lisätä, että kokemattomana reissaajana saan paljon neuvoja liittyen siihen, minne ja miten mun kannattaa matkustaa. Oon kuulemma hullu ja rohkea, kun ekat reissut suuntautuu Aasiaan. Pitäs tehdä vissiin jotain "harjoitusreissuja" helpompiin kohteisiin, kuten Eurooppa. Mua vaan sattuu kiinnostamaan eksoottisemmat (?) kaukokohteet, joten en koe "harjoitusmatkoja" tarpeelliseksi. Aikaa ja rahaa ei myöskään ole liikaa, saatika kärsivällisyyttä. :D

    VastaaPoista
  7. Ennen vaihtoa en ois osannu samaistua tunteeseen, mut heti kun on enemmän ku yhen reissun vuodessa tehny nii on ihan eri fiilis. Tällä hetkellä ei oo mitään hinkua reissata täältä Budapestistä muualle, oon ihan tyytyväinen täällä. Okei, on tääki ulkomailla ja varmasti tääki tyydyttää kokoajan mun reissaamistarvetta, mut kyllä asuminen ulkomailla on silti ihan eri asia ku matkustaminen.

    Pakko viel kommentoida tohon, ku sanoit ettei sellaset "semisiistit" paikat enää niin sykähdytä ja et haluisivat vaan nähdä jotain oikeesti sykäyttävää. Lukuunottamatta Kroatian vesiputouksia, jotka oli omaan makuun vähä turhan kaupallistettuja, mulla toi menee vähä toisinpäin. Oon aina sanonu, et mulla ei oo mitään unelmamatkakohdetta ku mun mielestä jokainen maa on omalla tavallansa kiinnostava. Euroopassaki on vielä niin paljo maita et voin hyvin kierrellä ensin näitä ja tutustua niiden kulttuureihin ja sit mulla on loppumaailman vallotukseen koko elämä aikaa!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

@annnye

Kuukauden luetuimmat