torstai 19. heinäkuuta 2018

ROADTRIP NORJASSA: AUTOSSA NUKKUMINEN

autossa nukkuminen-6 autossa nukkuminen-11 autossa nukkuminen-3
Norjan reissua miettiessämme heitin, että voitais nukkua mun autossa. Mulla ei oo hyvää telttaa ja parin vuoden takaiselta saman tyyliseltä reissulta Pohjois-Norjassa opin sen, että sinne tarvii hyvän teltan. Tuuli on helposti tosi kova ja vettäkin sataa luultavasti ennemmin tai myöhemmin. Pari vuotta sitten jouduttiin keskellä yötä keräämään teltat kasaan, sillä tuuli oli niin voimakas, että teltan kattokangas oli painunut kasvoille - enkä liioittele yhtään :D Tottakai myräköiltä ja vesisateilta voi välttyä, mutta niihin kannattaa varautua ja lähteä reissuun sellaisella varustuksella, että huonommassakin säässä pärjää ja fiilis pysyy hyvänä.

Mun auto on aika tilava ja ajattelin, että siellä mahtuu varmasti nukkumaan vähintään polvet koukussa, mutta auto osoittautui vielä tilavammaksi kuin kuvittelin. Kaadoin takapenkit ja laitoin perään 120cm leveän sängyn petauspatjan, joka mahtui leveyssuunnassa täydellisesti ja pituussuunnassa 10-15cm täytyi kääntää etupenkkien selkänojia vasten. Pystyttiin siis nukkumaan aivan suorassa ja se oli melko täydellistä, vaikka itse sanonkin!

autossa nukkuminen-14 autossa nukkuminen-4
Autossa nukkuminen tuntui jollain tapaa tosi kotoisalta. Oonhan mä viettänyt autossani paljon aikaa paikasta toiseen ajellen, mutta myös ovien lukkoon saaminen teki autosta kuin oman pienen ja suljetun reissuasunnon, jonka perään kömpiessä tiesi minne mitäkin oli laittanut edellisen yön jäljiltä.

Pohjois-Norjassa ja tarkemmin Senjan saarella oli tosi rauhallista, jopa vähän rauhallisempaa kuin Lofooteilla. Turvatonta oloa ei tarvi pelätä ja pääasiassa saatiin nukkua yöt ihan rauhassa ilman ketään ohikulkijoita. Ei jääty isojen teiden varsille nukkumaan, vaan ajeltiin suunnittelematta johonkin suuntaan ja jäätiin nukkumaan kun löydettiin kiva paikka.

Oli ihanaa maata autossa ja kuunnella sateen ropinaa. Ei tarvinut miettiä teltan vedenpitävyyttä tai sen kuivattelua aamulla - puhumattakaan siitä, jos sade ois jatkunut seuraavankin päivän. Kosteissa kamoissa tai makuupussissa tulee meinaa helposti kylmä.

autossa nukkuminen-10-side
Muutama vinkki:

Tavarat kannattaa järjestellä järkevästi jo lähtiessä, jotta koko autoa ei tarvi tyhjentää trangiaa etsiessä.

Tavarat kannattaa pitää järjestyksessä laittamalla ne omille paikoilleen, jotta koko autoa ei edelleenkään tarvi tyhjentää jotain etsiessä.

Jos oot reissussa jonkun kanssa ja teillä on omat tavarat, niin pitäkää ne "omilla" puolillanne, jotta koko autoa kaverin kamat mukaan lukien ei tarvi penkoa kun etsit omaa pipoa :D

Ripusta ikkunoiden eteen esim. huivit, jotta autosta saa vähän hämärämmän, sillä kesäyöt ovat valoisia Pohjois-Norjassa.

Nuku sellaisissa vaatteissa, joita pieni hikoilu ei haittaa, sillä aamulla herätessä aurinko on lämmittänyt auton (myös teltan) ja helposti on liian kuuma.

---

Jos mukana ei oo useita roskapusseja tai ei halua käyttää lukemattomia pusseja, niin tyhjennä vain roskapussin sisältö ja säästä pussi seuraaville roskille, mikäli mahdollista.

Ota mukaan kumpparit tai muut vedenpitävät kengät, sillä maa on varmasti jostain kohtaa märkä jos lähdet luontoon kävelemään. Jos kenkien kastuminen liikkeellä ollessa ei haittaa, niin ota ainakin kuivat vaihtokengät.

Hyttysiä ei Pohjois-Norjassa juurikaan ole, mutta aurinkorasva on hyvä ottaa mukaan.

Muista ottaa paljon vettä mukaan patikoinneille ja tottakai myös syötävää, koska mikäs sen mukavampaa kuin pysähtyä upeisiin maisemiin evästauolle.

Patikoidessa pärjää helposti kevyemmälläkin vaatetuksella, mutta lämmintä vaatetta kannattaa ottaa mukaan jos määränpäähän aikoo jäädä edes hetkeksi ihastelemaan maisemia.

Monet tiet ovat tyhjillään, mutta kaahaaminen ei kannata siitäkään syystä, että tiet ovat monin paikoin mutkaisia ja poroja voi seisoa tiellä heti mutkan jälkeen. Me ajettiin ihan rajoitusten mukaan, mutta jouduin silti vetämään jarrut pohjaan kerran, sillä meille kävi just näin, että poro seisoi keskellä tietä heti mutkan takana.

Varokaa vuorovesiä eli älkää jääkö jumiin paikkaan, jonka vesi saartaa vedenpinnan noustessa. En oo vuorovesien asiantuntija, mutta se vesi nousee yllättävän nopeasti ja saattaa nousta useamman metrin sekä sitten on tietysti virtaukset, jotka on aivan oma lukunsa. Maalaisjärkeä käyttämällä selviää hyvin ja sen vedenpinnan nousun kyllä huomaa, ellei mee kriittiseen paikkaan ja unohda kattoa onko paluureitti vedenpinnan yläpuolella..

autossa nukkuminen-13 id autossa nukkuminen-7



maanantai 9. heinäkuuta 2018

LAULUT, JOIHIN RAKASTUIN

sideways 2018-3
Somen perusteella kaikki tuntui olevan festaroimassa viikonloppuna :D Me vietettiin koirien kanssa rauhallista kotiviikonloppua ja sain vihdoin käytyä läpi nää Sideways-kuvat. Monet odottamani artistit oli hyviä, mutta tulipa tehtyä myös uusia löytöjä! Odotin Pariisin Kevättä, mutta en ollu kuunnellu Kuume-levyä ollenkaan ja koko levystä tuli heittämällä tämän hetken lemppari. Tää uusi koko_levyyn_rakastuminen on ollut ihanaa, sillä en oo aikoihin tykästynyt kuin vain satunnaisiin biiseihin.

Tykkään kaikista biiseistä, mutta jos ois pakko valita lempparit niin ne ois Pilvissä, Kuume (<3), Hullu, Matkalla sun luo, Tiputa sun aseet, Liukuovet ja Vielä vähän matkaa tähtiin. Kuka sulkee sun silmät -biisi ei ihan päässy tähän listalle (okei kirjotin sen eka, mutta sitten albumin biiseistä 8/10 ois ollu tässä :D), mutta siinä on älyttömän hyvät sanat kun niitä jää miettimään.

sideways 2018-22-side sideways 2018-4 sideways 2018-5
PastoriPiken menoa ei voi seurata ilman hyvää fiilistä ja leveää hymyä! En tiiä mikä siinä on, mutta myös kaikki ympärillä olevat näytti olevan pelkkää hymyä :D

sideways 2018-1 id sideways 2018-19 sideways 2018-20 sideways 2018-11-side sideways 2018-9
Melkeen hävettää myöntää, että MØ oli mulle kohtalaisen vieras, mutta siitä huolimatta keikka oli yksi parhaista, joilla oon koskaan ollut! Mukaansatempaavia biisejä, mahtava energia ja se laulaja oli jollain tapaa todella kiehtova ja oisin vaan voinu tuijottaa häntä tuntikaupalla. Mulle ennestään vieraissa biiseissä täytyy olla sitä jotain, että pystyn kunnolla fiilistelemään, koska yleensä kuuntelen vaan tuttuja kappaleita. En ikinä valitse Spotifysta mitään mulle vierasta biisiä, ellei joku oo suositellut sitä. Kuuntelen käytännössä vaan sitä mikä soi radiossa, kaverit soittaa tai oon törmännyt artistiin/musiikkiin esim keikalla :D

sideways 2018-7-side sideways 2018-13 sideways 2018-14 sideways 2018-12 sideways 2018-15 sideways 2018-16 sideways 2018-17 sideways 2018-24-side
Paperi T soitti uuden levynsä kokonaisuudessaan ja sitäkin on tullu kuunneltua jälkeenpäin. Lemppareiksi sanoisin Jay-Z:n ja Narratiivin. Tottakai Paniikki ja Kaikki on hyvin toimii myös, mutta ne ei tullut uusina biiseinä. Paperi T se vasta mielenkiintoinen onkin, sillä pelkkä ääni on hämmentävän hypnoottinen ja huomasin kans kattelevani häntä erittäin mielellään. Hypnotisoiva paketti ihan kokonaisuudessaan, mutta mistäköhän se oikein johtuu. Varsinkin kun oon kuullu tämän saman niiiiin monilta naisilta!

sideways 2018-25 sideways 2018-26 sideways 2018-27
Ennestään aivan täysin vieras artisti View oli kans mielenkiintonen! En oo varma tästä musiikkitermistöstä, että onko kyseessä taustat, mutta jos on, niin varsinki taustat oli hullun hyvät :D Nyt lemppareiksi on valikoitunu biisit Deeper, Say It Again, Long Night ja Pour Me Up.

Kertokaa jos tästä löyty teiän lemppareita tai jos löysitte jotain uutta kiinnostavaa kuunneltavaa :)


torstai 5. heinäkuuta 2018

KUN ELÄMÄN MERKITYS KATOAA

senja maisemat-2 senja maisemat-12 senja maisemat-8

Nähtiin Senjalla tällainen puolittain veteen vajonnut vene. Ympärillä oli ihan hiljaista, vesipisarat ropisi meidän sadetakkeja vasten ja vain katseltiin tuota venettä. Hetkestä teki entistä tunnelmallisemman meidän kyyneliin päättynyt keskustelu muutamaa minuuttia aikaisemmin.

Puhuttiin monista asioista ja tunteista, joita voi olla vaikeaa ymmärtää, ellei ole kokenut samaa. Yksi näistä on tunne, ettei missään ole mitään järkeä. Se tulee aivan yllättäen ja se voi tulla milloin vain mukavienkin asioiden keskellä. Se saa kaiken tuntumaan vieraalta, raskaalta ja ylitsepääsemättömän järjettömältä. Se tunne kyseenalaistaa oman olemassaolon, oman identiteetin, elämän ja koko maailmankaikkeuden merkityksen.

Oon pyrkinyt ja jossain määrin pystynytkin kohtaamaan tällaiset tunteet neutraaleina ja yrittänyt pohtia mistä syystä ne ikäänkuin yhtäkkiä tulevat mieleeni. Vaikka niissä ei tunnu olevan mitään järkeä, niin jostain mielen syövereistä ne kuitenkin tulevat ja haluaisin ymmärtää sen päästäkseni niistä eroon.

senja maisemat-9
senja maisemat-5 senja maisemat-10

Vaikka oon yrittänyt hyväksyä nuo tunteet osaksi omaa tunneskaalaani, ovat ne kuitenkin aika pelottavia. Tuo edellä kuvailemani tunne saattaa tulla päivättäin tai useita kertoja päivässä, kuten reissussa yhdellä patikkareissulla. Matkaa oli takana noin puoli tuntia, kun se tunne yhtäkkiä iski. Miksi oon täällä, miksi oon reissussa, miksi elän, miksi ajattelen tälleen, miksi elämää on olemassa, miksi oon tällainen, miksi elämä on tällaista - missään ei oo yhtäkkiä mitään järkeä. Pelottavaa se on siksi, kun tajuaa, ettei oma mieli ole enää kontrollissa. Mun mielestä se on pelottavaa siksi, kun alan epäilemään itseäni, että mitä jos vaikka kalliolta hyppääminen tuntuukin järkevältä ratkaisulta, koska missään ei oo yhtäkkiä mitään järkeä. Välillä saatan muuttaa reittiäni tuosta ahdistuneena esimerkiksi kerran Jyväskylässä kävelin kaverin luokse eri reittiä, jotta en joutuisi menemään sillalle.

Tämä tilanne oli pari päivää ennen kyseistä autokeskustelua ja päivän ennen autokeskustelua Christa sanoi vuoren huipulla, että pelottaa jos hän yhtäkkiä sekoaa ja hyppää. Toivottavasti nämä esimerkit ei kuulostaneet liian huolestuttavilta, sillä ei meillä kummallakaan ole aikomuksena hypätä yhtään mistään. Tätä asiaa on kuitenkin mahdotonta selittää muuten, vaikka luultavasti moni ei tule ymmärtämään tätä selityksistäkään huolimatta.

Mun mielestä mielen liikkeet on kaikesta ikävästä huolimatta mielenkiintoisia ja näen asian niin, että näistä pääsee eroon vaan asiota tarkastelemalla. Christa kokee tällaiset tunteet niin pelottavina, että mielummin yrittää välttää niiden ajattelun ja sysätä ne sivuun muilla asioilla. Näistä asioista keskustelu päättyi kyyneliin ja helpotukseen siksi, että kerroin ja kuvailin omia täysin samanlaisia tunteita kuin ne, joita Christa käy läpi tähän asiaan liittyen. Helpotus siitä, ettei itse ole aivan sekaisin, vaan jollain toisella on samanlaisia tuntemuksia. Sanoin Christallekin, että me kaksi ei varmasti olla ainoita, joille vähän väliä iskee tämä tunne kaiken merkityksen ja oman olemassaolon katoamisesta.

Tämä onkin pitkälti se syy miksi Christan luvalla kirjoitan tästä. Jos joku tunnistaa tämän kuvailemani tunteen, niin älä huoli, et ole ainoa! Ja vaikka se on ikävää ja joskus pelottavaakin, niin uskon näiden asioiden helpottavan itsestään iän myötä ja oman mielen tutkiskelun avulla.

senja maisemat-7 senja maisemat-15 senja maisemat-6

Juuri nyt mulle tuli taas samanlainen tunne. Makaan kuitenkin kotona sohvalla, joten tässä ei ole mitään pelottavaa, ainoastaan haikeaa. Katsoin hetken ikkunasta ulos, hengitin syvään ja sanoin mielessäni ei se haittaa, ei aina tarvitse olla merkitystä.

Tällaisilla pienellä "hyväksymisillä" oon päässyt eroon siitä, ettei seesteisessä ympäristössä tuleva tunne ole ahdistava, vaan enemmänkin haikea. Kirjoitin tämän jo muutama päivä sitten, mutta jäin epäröimään. Vähän juuri se, että miksi nyt julkaisisin tällaista ja haluaako joku lukea tällaista alakuloista ja ehkä jopa ahdistavia tunteita herättävää tekstiä. Myös se, ettei kukaan säikähdä noita ajatuksia ja huolestu meistä turhaan, sillä ne ovat vain sen tunteen tuomia pelottavia ajatuksia ja yritetään työstää asioita niiden hetkien ehkäisemiseksi. Tuntuu, että ois hyväksyttävämpää kirjoittaa jotain ihanan turhanpäiväistä elämän ja olemassaolon hehkutusta, mutta kun ei elämä oo pelkästään sellaista, eikä nyt oo sellaisen kirjoituksen fiilis :D Olin melkeen jo päättänyt julkaista nämä kuvat tekstinä ainoastaan postauksen eka lause, mutta Christa sai mun mielen muuttumaan. Tässä nyt siis ois tämä teksti ja ajatukset, jotka ois ollu harmittavan helppoa pyyhkiä pois ja kirjoittaa tilalle muutama rivi jotain liibalaabaa.

Meillä oli aivan ihana ja älyttömän hauska reissu, mutta niin tähän reissuun kuin elämään muutenkin mahtuu asioita ja tunteita laidasta laitaan. Halattiin pitkään ja todettiin, että kyllä me selvitään. Sitten kaivettiin karkkipussi, laitettiin Leevi and the Leavingsia soimaan, laulettiin täysiä mukana ja esitettiin meidän reissun aikana keksimiä koreografioita :D<3



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kuukauden luetuimmat