sunnuntai 11. elokuuta 2019

HAUKLAND BEACH - LOFOOTIT

haukland beach lofootit-7 haukland beach lofootit-2-side haukland beach lofootit-17 haukland beach lofootit-5-side haukland beach lofootit-11 id haukland beach lofootit-12 haukland beach lofootit-3-side haukland beach lofootit-13 haukland beach lofootit-18 haukland beach lofootit-14-side haukland beach lofootit-6 haukland beach lofootit-1
En oikein tiiä mitä sanoisin näiden kuvien yhteyteen. Ihana ja kaunis paikka tietysti, mutta Lofooteilla on ihania ja kauniita paikkoja niin paljon, että huh :D Aika perus maisemia siis tuolla päin pyöriessä, niin koomista kuin se onkin.

Käppäily tällä rannalla ja muutkin kyseisen päivän touhuilut oli siinä mielessä vähän muusta reissusta poikkeavia, ettei me oltu Yodan kans kahdestaan. Mun kaveri Riku oli just samaan aikaan Lofooteilla, niin vietettiin tää päivä kolmestaan. Riku oli ollu Lofooteilla jo hyvän aikaa ennen mun tuloa, niin jo puolentoista vuorokauden jälkeen Riku lähti ajelemaan takas kotiin. Mähän olin ajatellu, että menisin tänäkin vuonna Senjalle. Senja on lähempänä Kilpisjärven kautta ajaessa ja Yodan takia meidän reitti kulki sitä kautta pakostakin plus Senja on myös sopivan pieni saari.

Riku sai kuitenkin houkuteltua mut Lofooteille asti ja sitten se vaan lähti :---D Ei vaan oikeasti hyvä, että päädyin Lofooteille asti. Mun eka reissu Pohjois-Norjaan oli juurikin Lofooteille kolme vuotta sitten, mutta istuin silloin kyydissä ja nukuin vähän väliä, joten oli kiva päästä itse ajelemaan ja miettimään minne suuntais seuraavaksi.

Nukuttiin Yodan kans autossa ja kirjottelin autossa nukkumisesta jo viime vuoden Senjan reissulta ja se löytyy täältä :)




maanantai 5. elokuuta 2019

5 KUUKAUTTA MYÖHEMMIN

annieveliina kuulumiset-1

Oho, anteeksi ja hei taas!

En oikeastaan edes tiiä miten tässä kävi näin, että mun blogi eleli melkein puoli vuotta hiljaiseloa. Mietin lopettamista ihan tosissani viime vuoden lopussa ja ilmoitin jopa Indiedaysin tyypeille, että mun bloggaaminen loppuu nyt. Pienten keskustelujen ja itseni kanssa pähkäilyn jälkeen päätin kuitenkin antaa vielä mahdollisuuden. Ajattelin, että mun täytyis vaan löytää itselle hyvä ja luonnollinen tapa olla somessa.

Meni useampi kuukausi, postailin tavalliseen tapaan, enkä pähkäillyt blogiasioita enää juuri ollenkaan. Yhtäkkiä tuli pari päivää, jotka huomaamattani vaihtuivat viikoksi, viikko kuukaudeksi ja kuukausi peräti viideksi kuukaudeksi. Oho. Oikeastaan juurikin "oho" kuvastaa tätä tilannetta parhaiten, sillä oon todella hämmentynyt tästä koko hommasta ja siitä, miten aika on mennyt näin vauhdilla :D

annieveliina kuulumiset-4-side
No mitäs tänne?

Tuntuu dramaattiselta sanoa tää heti alkuun, mutta siis elelen täällä sinkkuelämää, jota tosin elelin jo ennen vahingossa tapahtunutta blogitaukoa. Eroamisella (eikä millään muullakaan) oo siis ollut mitään tekemistä blogitauon kanssa.

Koirat voi hyvin ja sama meno jatkuu. Nyt ne on tosin keränneet turkkiinsa joitain takiaisia ulkoa, joten alan saksimaan niitä pois heti tän tekstin jälkeen.

Kasvit voi hyvin ja niitä on nykysellään 54 kappaletta. Keksin jostain sellasen jopa häiritsevän kiihottavan ajatuksen siitä, että ois aika mahtavaa, jos jokaista asuinneliötä kohden ois yksi kasvi, joten tarvin vielä yhden kasvin. Sitten saa ihan oikeasti riittää tää kasvihulluus. Ja joo, jos joku mietti tuota termiä kiihottava tässä asiayhteydessä, niin mä en tiiä miten sitä tunnetta kuvailis. Se on sellanen, että haluaisin hyppiä ja hihkua innoissani, mutta samalla mulle tulee sellanen kuolaamisreaktio ja ihoa kihelmöi. Tunnen myös hurjaa ylpeyttä näistä kasveista, joten pikkutyttömäiseen innostukseen ja Pavlovin koiriin sekoittuu vielä se, että haluaisin laittaa päheet aurinkolasit päähän, kunnon gangstamusan soimaan ja jorailla menemään silleen yo bitches.

Ymmärrätte varmaan, miks sanoin, että tää on jopa vähän häiritsevää. Onneks terapia jatkuu ihan just kesätauon jälkeen, haha.

annieveliina kuulumiset-6
Hiukset on kasvanu vähän.

Asun edelleen samassa kämpässä, johon muutin silloin puoltoista vuotta sitten.

Työkuviot ja osittain myös niiden olemattomuus on ihan ennallaan.

Kouluhommat on sentään edenny hitaasti, mutta varmasti. 5 tenttiä ja saan vihdoin kandin paperit.

Kävin nyt heinäkuun puolivälin aikaan Yodan kans Lofooteilla. Mahtava reissu ja mahtava reissukaveri. Miten tollasesta karvasesta otuksesta voi olla niin paljon seuraa?

Ehkäpä tässä oli ne tärkeimmät. Plus tietysti info hiusten kasvusta, joka ei oo millään mittarilla tärkeää, eikä ne oo ees kasvanu mitenkään normaalista poikkeavasti :D

AINIIN. Mitä ihmettä. Mä voin kaikin puolin hyvin ja tasapainosesti. Tätä ihanaa tasapainoa ja helppoa olemassaolon tunnetta kuvastaa varmaan parhaiten se, etten meinannu ees muistaa kertoa mitä mulle kuuluu. Mun ei oo tarvinu pitkään aikaan miettiä mitä mulle kuuluu tai miten tää elämä ja asiat oikein onkaan. Kaikki on ollu aika yksinkertaista ja tasapainoista ja se on tuntunu ihanalta.

5 kuukautta tuntuu samalla tosi pitkältä ja tosi lyhyeltä ajalta. Mitä teiän elämässä on tapahtunu viimeisen 5 kuukauden aikana? Ois kiva kuulla, mutta vaikkette kirjottaiskaan sitä mulle, niin miettikää ees hetki<3

annieveliina kuulumiset-2
Kuullaan pian, oikeesti pian!



tiistai 26. helmikuuta 2019

HEMMOTTELUILTA JA SARJAVINKKI

hemmotteluilta-1

Pidin perjantaina pienimuotoisen hemmotteluillan kotona. Olin ihan vähällä siirtää hemmotteluhetkeä jollekin muulle päivälle, koska kello oli jo yli puolen yön. Oon yrittäny nyt pitää suunnitelmistani kiinni, vaikka se "oikea aika" ois menny jo ohi. On niin helppoa siirtää esimerkiksi treenaamista ja kouluhommia sillä selityksellä, että kello on jo niin paljon tms. Seuraavana päivänä kuitenkin tulee uudestaan se jokin syy, miksi sitä on siirtämässä uudestaan. Nyt oon pitäny kiinni siitä, että treenaan, opiskelen tai teen jotain edes vähän ja vaikka "väärään" aikaan, jos se on ollu mun suunnitelma päivälle. Sama juttu siis tämän hemmotteluillan kanssa. Ens kerralla osaan varmasti alottaa aikasemmin, koska muuten se venyy yöhön asti :D Kaiken jatkuva skippailu ja siirtäminen saa loppua nyt.


hemmotteluilta-3-side

Tein itelleni kylvyn, laitoin kasvonaamion, kuvan hoitoainetta kosteisiin hiuksiin ja hiukset nutturalle. Mulla ei oo käytössä mitään tiettyä shampoota tai hoitoainetta, mutta niiden pitää olla kosteuttavia. Ostin tän hoitoaineen lähikaupasta edellisen loputtua ja hiusten sähköisyys loppu kuin seinään. En oo oikein perehtyny siihen mitä aineita näissä pitäis olla tai mitä ei ainakaan sais olla. Nyt oon menny ihan vaan sillä mikä tuntuu toimivan omiin hiuksiin ja ehkä joskus sitten perehdyn tarkemmin. Oon joskus kokeillu joitain ns. hyviä ja puhtaita pesuaineita hiuksille, mutta ne ei oo lyhyellä käytöllä ollu kovin hyviä, enkä oo jaksanu testata pidempää jaksoa siinä toivossa, että ne joskus alkaiskin toimimaan..

Oon kattonu viimeaikoina vielä normaalia enemmän kaikkia synkempien aiheiden sarjoja ja dokkareita. Viimeisimpinä Auschwitz, Dirty John ja Ted Bundyn haastattelut. Halusin kattoa hetken jotain vähän kevyempää, sillä en ajatellu olevani kylvyssä kovin pitkään.

Valitsin Netflixistä tosi-tv sarjan Ensitreffit x 5. Yhdessä jaksossa yksi henkilö käy ensitreffeillä viiden ihmisen kanssa ja päättää kenen kanssa haluaa toisille treffeille. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että oon lisännyt kuumaa vettä aika monta kertaa ja meneillään oleva jakso oli jo viides.

Todella hyvä ja mielenkiintoinen sarja! Aiemmin näkemäni deittailuohjelmat/-pätkät on ollu aika pinnallisia ja joskus jopa ihan övereitä. Ehkä turhin ikinä kattomani pätkä oli sellanen, jossa bestis valitsi 17v siskolleen poikaystävää ja karsi tyyppejä aivan älyttömillä kriteereillä :D Esim se, että poika tykkäs katsoa kauhuelokuvia oli ehdoton ei, koska tää 17v tyttö ei tykänny kauhuelokuvista. Yks poika tykkäs kuunnella jazzia ja joutu pois, koska tyttö tykkäs popista....
Todellista aivot narikkaan katsottavaa siis.


hemmotteluilta-4

Nää Ensitreffit x 5 -jaksot, ihmiset, tilanteet ja keskustelut oli ihanan tavallisia, jos niin voi sanoa. Kaiken lisäksi sarja oli kuvattu tosi hyvin. Aloin miettimään deittailua ja ihmisten tapaamista omalta kohdaltani ja tuntu, että opin jotain itsestäni ja treffailusta ylipäätään ihan vaan noiden jaksojen ansiosta. Tekis mieli kokeilla ihmisten tapaamista noin, että toisesta ei oo mitään ennakko-oletuksia tai taustatietoja. Tosin ilman, että sitä kuvattais, heh.

Mun kaikki säädöt ja suhteet on aina alkanu jollain tavalla siitä, että oon vaan bongannu jotain itteäni kiinnostavaa ja vieny hommaa eteenpäin. Ihan vaihtelun ja mielenkiinnon vuoksi ois jännä nähdä kiinnostuisinko jostain eri tyylisestä ihmisestä, jos sille kiinnostumiselle antais mahdollisuuden. En oo tunnistanu mitään tiettyä "tyyppiä", josta kiinnostun, mutta eiköhän siinä ole joku syy, miksi tietyt ihmiset on herättäny mun kiinnostuksen, vaikken oo tienny ihmisestä juuri mitään tai yhtään mitään... Ois siis kiva ja ehkä ihan tervettä vaihtelua kiinnostua jostain ihmisestä sen takia, millainen se ihminen on, eikä sen jonkun oman ajatuksen takia. En kyllä tiiä miten se käytännössä onnistuis, sillä en oo koskaan kiinnostunu kenestäkään tutustuessa, jos en oo ollu kiinnostunu jo ennen tutustumista. Hmmm..

MUTTA tuosta sarjasta vielä se, että henkilöistä ja heidän välisistä kemioista sai sen verran kiinni, että vain yksi valinta tuli mulle yllätyksenä. Oli mielenkiintosta tarkkailla ihmisiä ja arvailla kuka tulee valituksi toisille treffeille. Jaksoissa ei ollu mitään dramaattisia välispiikkejä, eivätkä ihmiset kommentoineet toisiaan tai treffien kulkua kameralle. Jaksot oli vaan niitä treffejä ja siitä iso peukku.

Ps. Mua naurattaa tää, että oon viimesissä postauksissa päätyny kirjottamaan jotain Icebugeista ja ne puski mukaan tähänki postaukseen tuon laatikon logon myötä... :D



perjantai 22. helmikuuta 2019

TALVIPÄIVÄ NUUKSION KANSALLISPUISTOSSA

talvipäivä nuuksiossa-1

Hypättiin Iran kans autoon ja ajeltiin Nuuksion kansallispuistoon viettämään aurinkoista kevänpäivää. Nähtiin about 10 muuta ihmistä ja olin ainoa, jolla ei ollu mitään ongelmia pysyä pystyssä - kiitos Icebugit :D Välillä talutin Iraa pahimpien jäätiköiden yli ja edes liukasteleva ystävä käsikynkässä ei saanu mua liukastelemaan. Oon nyt muutaman kerran käyttäny joitain muita kenkiä, kuin Icubugeja, ja arvostus Icebugeja kohtaan on noussu entisestään haha. Ne jalassa kävellessä on ihan oikeasti unohtunu, kuin liukasta tuolla oikeasti on, koska niiden kans yhtäkään askelta ei joudu varomaan.


talvipäivä nuuksiossa-14-side talvipäivä nuuksiossa-5 talvipäivä nuuksiossa-4-side

Juotiin teetä, syötiin mustikoita ja vaan fiilisteltiin elämää. Ira kuuluu mun kiitos some tästä ystävästä -kategoriaan :D Sillon ku nähtiin toisen kerran, meiltä kysyttiin miten me tutustuttiin. Alettiin sitten miettimään ja kertomaan sitä hommaa meidän molempien omista näkökulmista.

Ira osti multa presettejä.

Olin migreenissä, enkä saanu lähetettyä presettejä heti samana päivänä, niin Ira laittoi mulle meiliä nätisti kysyen mikähän aikataulu preseteissä on.

Meilissä oli linkki Iran portfolioon ja menin kattomaan. Kuvat oli kivoja, availin niitä ja huomasin, että johonkin kuvaan oli jääny joku "ökökölö" nimi ja vastasin vinkaten tästä nimestä, koska oletin sen olevan vahinko :D

Selailin Iran Instagramia ja siitä tuli sellanen fiilis, että tää vois olla mun tyyppinen ihminen. Kysyin, että nähäänkö/käydäänkö kuvailemassa joskus.

Sen jälkeen ollaan nähty aika paljon ja kyllä, Iran Instagramista välittyny fiilis oli oikea, just mun tyyppinen ihminen<3


talvipäivä nuuksiossa-7-side talvipäivä nuuksiossa-2 talvipäivä nuuksiossa-9-side talvipäivä nuuksiossa-11 talvipäivä nuuksiossa-6

Mulla on nyt pari viikkoa aikaa hoitaa hommia ja lukea tenttiin, sitten lähden pienelle seikkailulle. Viikoksi Jyväskylään ja siitä viikoksi Lappiin. Mulla on tuosta tulevasta parista viikosta jotenkin sellainen kutkuttava fiilis. Tiedossa ei oo mitään ihmeellistä tai kovin edes erikoista, mutta se tuntuu silti pieneltä seikkailulta.

Mulla on nykyisin aina reissusta palatessa pieni jännitys siitä, miten mun kasvit voi ja heti ensimmäisenä kotiin tullessani otan pienen kasvikierroksen :D Oon myös superinnoissani tästä lisääntyneestä valon määrästä, enkä malta oottaa millon kasvit jatkaa kasvamistaan. Tää on nyt ensimmäinen kevät, kun koen olevani aika hyvin perillä tästä koko crazy plant lady -olemisesta, joten mielenkiintoisia kuukausia edessä kasveja kytäten haha.

Seuraavaksi suunnitelmissa pieni kotitreeni, suihku, smoothie/tuorepuuro/siemenannos ja opiskelua. Kivaa viikonloppua!


perjantai 15. helmikuuta 2019

MUN YSTÄVÄNPÄIVÄ

ystävänpäivä-3ffff

Eilinen oli ystävänpäivä ihan kirjaimellisesti. Näin kolmea kaveria ja olisin nähnyt neljää, jos yksi ei olisi joutunut perumaan. Musta tuntuu, että tuollaisen kaverimäärän ajattelukin hengästyttää, sillä en oo tottunu näkemään kavereita tälleen. Hyvä, jos yhtä kaveria viikossa.. Nyt oon kuitenkin nähnyt paljon aiempaa enemmän kavereita, kuten lupailin itselleni uuden vuoden jälkeen omaa hiljalleen tapahtunutta erakoitumistani miettien.

Olin jo aikasemmin sopinut näkeväni kahta ystävää, joista toinen asuu kauempana ja ollaan jo pitkään yritetty sopia aika näkemiselle. En ollu edes tajunnu päivän olevan ystävänpäivä, eikä tääkään kaveri, kenen kanssa sovittu näkeminen onnistui :D

Sovittiin extempore yhden kaverin kanssa, että nähdään aamulla, hengailtiin hetki meillä ja käytiin sushilla. Tää kaveri on tosi allerginen eläimille, eikä edes allergialääke auta, vaan hetken täällä oltuaan alkaa olemaan tosi tukkoinen. Mäkin huomaan sen, kun toinen alkaa yhtäkkiä kuulostamaan tosi flunssaiselta. Kaveri naureskeli, että on sellanen jatkuva flunssaolo päällä, kun hän on käyny meillä tyyliin joka toinen päivä viime aikoina.

Aiemmin koirien on pitäny pysyä lattialla, kun ollaan sohvalla, mutta eilen Rocky nukku kaverin sylissä tässä sohvalla ja kaveri tokaisi, että allergiaoireet on muutenki sen verran pahat täällä, että otetaan nyt sitten kaikki ilo irti näistä koirista. Harmittaa tosi paljon toisen puolesta ja mietin, että mulla ois varmaan samanlainen tilanne, jos en ois jostain syystä alkanu siedättymään koiriin yhtäkkiä joskus 8 vuotta sitten. Eipä ois näitä kahta koirakaveria täällä, jos mun allergia ei ois helpottanu..


ystävänpäivä-1-side

Olin valmistautunu hengähtämään hetken kotona, ennen leffaan lähtöä, mutta sitten Elle soitti. Raasulla oli menny ulkoinen kovalevy rikki ja seuraavaksi aamuksi deadline yhden kuvaprojektin kans, joten lupasin lainata oman ulkoisen kovalevyn. Elle tuli tähän ja huomattiin, että hänen konekin oli ihan pois pelistä. Siinä sitten mietittiin, että mitä tehään ja sanoin, että voidaan editoida ne kuvat mun koneella. Mun piti kuitenki lähteä sinne leffaan, niin Elle jäi tänne koirien kans jatkamaan hommia :D

Ellellä oli hommat käynnissä vielä, ku leffa loppu ja toin meille vähän iltapalaa. Oli aika hassua palata kotiin, kun täällä oli joku kaveri hommissa ja vieläpä mun koneella. Mulla oli itelläki kaikkia kuvia, joita oisin halunnu kattoa ja tuntu jotenki tosi kummalliselta tajuta, että ainiin eihän mun kone ookkaan vapaana haha. Kävi varmaan kolme kertaa mielessä, että voisin tässä samalla kattoa ne kuvat :-D

Kiitos Elle näistä kuvista, jotka nappasit musta!


ystävänpäivä-4ffff ystävänpäivä-5-side

Elle kysy mitä leffaa mennään kattomaan ja tajusin, ettei mulla oo mitään tietoa. Olin sanonu mun leffakaverille Ullalle, että saa valita ihan minkä vaan leffan. Oli oikeastaan aika hyvä sattuma, että päädyttiin sopimaan leffatreffit ystävänpäivälle just Ullan kans. Ulla on mun vanhin kaveri ja ainoa, jonka kans oon ollu kavereita ala-asteelta asti. Ala- tai yläasteelta ei oo jääny ketään muuta kaveria. Lukioajoiltakin ihan vaan muutama, joiden kans oon tekemisissä aika epäsäännöllisesti.

Ullalle on jopa oma tägi mun blogissa :--D<3 Voitte mennä sen kautta kattomaan joitain kamalan vanhoja ja outoja postauksia hahah. Meillä on ollu Ullan kans välillä pitkiäkin kausia, kun ei olla oltu tekemisissä ollenkaan. Meiän ystävyyssuhteessa on kuitenki jotain sellasta, jota en osaa nyt kuvailla. Esimerkiksi oltiin välillä leffassa käsi kädessä ja hipsuteltiin toisiamme. Samaa voisin tehdä esim mun äidin kanssa, mutta en keksi ketään muuta kaveria, jonka kanssa tuollainen tapahtuis luonnollisesti, eikä kumpikaan miettis, että mitä helvettiä tapahtuu :D On mulla pari kaveria, jonka kädestä voisin ottaa leffassa, mutta tiiän, että he miettis mielessään, että okei mikä homma :---D Ehkä kysyisivät tai sanoisivat jotain, mutta se ei olis kuitenkaan ihan täysin luonnollista, niinku Ullan kans. Ja kun ei mulla oo mitään pakkomiellettä saada istua leffassa käsi kädessä, niin jättää ne hommat tehtäväksi oikeiden tyyppien kans.

Niin jotenki Ulla oli just täydellinen ystävänpäivädeitti, koska sai istua leffassa käsi kädessä ja paijattavana, vaikkei ollutkaan treffeillä<3


ystävänpäivä-7-side

Iloisena yllätyksenä Ulla oli valinnu meille A Star Is Born -leffan. Tää leffa on pitäny mennä kattomaan jo pidempään ja ootin hulluna sitä hetkeä, kun Shallow lauletaan. Hmm. Tarinallisesti leffa oli hyvä, mutta jotain jäi kuitenki puuttumaan. Kaikki laulukohdat sen sijaan oli ihan superhyviä ja kuuntelin niitä niin leveästi hymyillen, että jotaki ois voinu huvittaa, jos ois sattunu kattomaan muhun päin. Shallow biisin aikana hymyilin ihan yhtä leveästi, mutta mua alko myös itkettämään. Oli jotenki niin hyvä ja onnellinen olo ja se biisi herättää älyttömästi fiiliksiä.

Oon koko tämän päivän kuunnellu Shallow ja Always Remember Us This Way kappaleita. Oon samalla siivonnu ja laulanu mukana just sen verran kovaan ääneen, ettei se kuitenkaan häiritsis naapureita.

Aivan ihana ystävänpäivä, kiitos kaikki ystävät - te keitä näin ja kaikki muutkin, kun olette olemassa<3



keskiviikko 13. helmikuuta 2019

LIUKASTA, LOSKAISTA, SATEISTA

loskasää ja vesisade helsinki-1

Viimeaikoina on ollu sellaset säät, että vähän huolettaa vanhojen ihmisten puolesta. Itseasiassa samalla reissulla, ku otettiin nää kuvat, nähtiin kadun toisella puolella ryhmä aasialaisturisteja liukastelemassa eteenpäin. Kadunkulmassa oli ilmeisesti vielä vähän normaalia liukkaampi kohta, sillä ensimmäisenä kävellyt nainen liukastui selälleen ja ainakin viisi saman porukan ihmistä meinas pyllähtää siinä samaisessa kohdassa. Onneksi naiselle ei käynyt mitään, vaan matka jatkui märässä takissa..

Mulla on nyt ollu Icebugit käytössä ja ne on niin hyvät, etten osaa kirjottaa riittäviä kehuja. Lainasin vuodenvaihteessa yksiä Icebugeja ja yllätyin miten kivat ne oli jalassa. Äiti kyseli tarvisinko lämmintä talvitakkia lahjaksi, mutta en tarvinu, ku mulla on jo yks hyvä talvitakki. Hetken päästä keksin, että ainoa juttu, mitä voisin tarvita on Icebugit!

Mun mielikuva Icebugeista oli sellanen, että ne ei oo kaikista kauneimpia kenkiä, mutta ajavat loistavasti asiansa koirien kans ulkoillessa. Löysin kuitenkin Prismasta niin nätit ruskeat Icebugit, että oon käyttäny niitä nyt aina ulkona tai suurimmaksi osaksi ulkona ollessani. Sisällä ne ei luonnollisestikaan oo niin kätevät piikkiensä takia, mutta kyllä niillä kauppareissun hoitaa.

Ajattelin ottaa kuvia, joissa näkyy ne kengät ja kirjoittaa vähän lisää, mutta siis. Jokainen - oikeasti jokainen - on ihmetelly onko mun kengät oikeasti Icebugit, kun ne on niin hienot :D Ne on oikeastaan aika samannäköiset, kuin mun ruskeat maiharit, eikä sellaiset työmiehen ulkokenkien näköset haha.


loskasää ja vesisade helsinki-4 loskasää ja vesisade helsinki-3-side

Ei täällä muuten mitään ihmeempää. Oon ottanu tavoitteeksi oppia tekemään täydellistä munakokkelia. Hahhaha apua munakokkeli on oikeastaan aika kamala sana. Scrambled eggs kuulostaa paremmalta. Söin yks päivä Kuumassa ihanat scrambled eggsit ja kattelin kotona Jamie Oliverin ja Gordon Ramsayn ohjevideot. Muutamat testiversiot oon jo ehtiny tehä ja ihan hyvältä tää kehityssuunta vaikuttaa, vaikka vielä pitääkin treenata.

Oon kattonu viimeaikoina ihan hulluna kaikkia pitkiä ja lyhyitä dokkareita. Nyt en enää muista pitikö mun sanoa noista dokkareista jotain, mutta oon katellu myös joitain YouTube-videoita ja nauranu vedet silmissä kommenttiosaston helmille.

Tää voi hyvinki olla just niitä juttuja, jotka on naurattanu itteä vaan sopivassa mielentilassa, mutta päätin nyt jakaa tän mahdollisuuden hilpeyteen teiän kanssa, koska nauran täällä ääneen nytki ihan vaan näitä juttuja miettiessä :--D

Tästä voi kurkata sen videon ja tässä kommentit, joille nauroin (ja nauran edelleen) ihan liikaa. Ymmärrätte kyllä toivottavasti jos katotte tuon videon..

3:09 he actually seasoned his spatula

Little bit of salt, little bit of pepper. seasons the spatula

That bread looks like he just found it in a 5000 years old cave

You forgot the part where you do cocaine beforehand.


Okei pakko jakaa vielä yks älyttömän hauska, mutta samalla todella hämmentävä video, jossa puidaan Trumpin ihme kommentteja eri maista. Tuskin ootte missannu sitä Trumpin kommenttia, että Suomessa ei oo niin paljon metsäpaloja, koska täällä haravoidaan yms... :D Vaikka oisitte, muttette oo nähny kyseistä pätkää, niin kattokaa. Tässä videossa siitä ja muutamasta muusta.


loskasää ja vesisade helsinki-2

Tää postaus on kyllä pomppinu todella randomisti aiheesta toiseen, mutta tällaisen tekstin kirjoittaminen kertoo yleensä siitä, että oon hyvällä fiiliksellä. Tällaista kun pystyy kirjoittamaan vaan silloin, kun on hyvä ja rento fiilis. Mulla ei tuu nyt mitään järkevää mieleen, joten lopetan ennenku jatkan tätä päätöntä asiasta toiseen hyppimistä :D Kuullaan!

Ps. tuo kauluspaitamainen paita ja laukku on Espoon kierrätyskeskuksesta ja molemmat vaan muutaman euron. Jos tekee mieli shoppailla, niin suosittelen kiertelemään kirppiksiä ja kierrätyskeskuksia!


keskiviikko 30. tammikuuta 2019

26-VUOTIAS MINÄ

26-vuotias minä-5-side

Täytin vuosia oikeastaan jo yhdeksän päivää sitten ja aattelin nyt kirjoittaa vähän tän iän fiiliksiä. Tavallaan 26-vuotias minä tuntuu jo yllättävän vanhalta - siltä, että missä välissä on muka menny esimerkiksi viimeiset viisi vuotta. Mutta musta ei oo tuntunu yhtään siltä, että apua oonpas nyt vanha, mikä kaikessa koomisuudessaan tuntuu olevan melkeen jopa normi about mun ikäisille tytöille. Tätä kirjoittaessa tuli kyllä sellanen hetkellisen pöllämystynyt olo, että hetkonen oonko mä nyt sittenkään 26-vuotias vai paljonko näitä vuosia on :D

Ajattelin lukea joku päivä kaikki vanhat synttäripostaukset, että mitä mun päässä on pyörinyt minäkin vuosina. Luin viime vuoden postauksen, jossa mietin lähinnä sitä milloin on aikuinen tai mistä sen tietää, että on aikuinen vai tietääkö. Nyt musta on tuntunut siltä, että ehkä mä alan jo olemaan aikuinen ja se tuntuu kivalta.

Jos kaikki vuodet kirjattais paperille, niin kulunut vuosi ei ois sieltä värikkäimmästä päästä, vaikka ei tää vuosi oo tarkemmin ajateltuna ollut ihan niin tylsä, kuin äkkiseltään tuntui. Mussa itsessäni on tapahtunut niin isoja muutoksia, että ne varmasti omalta osaltaan tasoittaa kaikkia konkreettisia muutoksia, joita viime vuonna tapahtui. Mun mieli on tasoittunut, joten elämä kokonaisuudessaan on tuntunut tasaisemmalta ja sen myötä myös ne konkreettiset muutokset.


26-vuotias minä-2-side

Kulunut vuosi, elämä 25-vuotiaana, ei todellakaan ollut iloisinta aikaa mun elämässä. Ei se ollut huonoakaan, vaan enemmän sellaista niinku oisin käynnistämässä itteäni uudelleen, kaikki prosessit surraa menemään ja elämä etenee siellä taustalla :D

Just 25-vuotta täyttänyt meikäläinen oli muutamia kuukausia aiemmin päätynyt vihdoin ja viimein psykologin juttusille, saanut sairauslomaa, alkanut viiltelemään ja onneksi myös pystynyt lopettamaan viiltelyn. Kaiken kaikkiaan loppuvuosi 2017 oli aikaa, jolloin ihan kaikki elämässä ja omassa mielessä tuntu kääntyvän ylösalaisin.

Kulunut vuosi olikin siis melkoista hapuilua kaiken suhteen. Tuntu siltä, kuin oman pään sisältö ois ollu jättimäinen palapeli, joka hajotettiin levälleen sanoen "siitä vaan kasaamaan uudestaan". Pikkuhiljaa palasille alkoi löytyä oikeat paikat ja saman palapelin ääressä aherretaan edelleen.

Terapia ja päänsisäisen palapelin uudelleen kokoaminen on tehnyt hyvää ja sen palapelin reunapalat alkaa olemaan paikoillaan. Anteeksi tästä palapeli-esimerkistä, mutta se tuntuu helpoimmalta tavalta selittää tätä..

Nyt 26-vuotiaana musta tuntuu jopa siltä, että äkkiä lisää vuosia! Mitä vanhemmaksi tuun, sitä enemmän elämä ja oleminen alkaa helpottamaan, joten odotan innoissani omaa vanhenemista. Ehkä sitten muutaman vuoden päästä kaikki tuntuu olevan "ok" ja haluaisin pysäyttää vanhenemisen, mutta nyt näen vanhenemisen yhteydessä sisäiseen tasapainoon, itseymmärryksen lisääntymiseen ja mahdollisuuteen tehdä superihmisten juttuja eli käydä esim töissä.

Ajatus siitä, että palaisin ajassa taaksepäin vuoden, viisi vuotta tai vaikkapa kymmenen vuotta, herättää melkein pakokauhun kaltaisia tunteita :D Oon niin onnellinen, että oon 26-vuotias, enkä malta oottaa, että vuoden päästä oon jo 27-vuotias!




lauantai 19. tammikuuta 2019

IHANA AAMU

ihana aamu-4-side

Nukuin loppuviikosta pikkusen normaalia vähemmän, joten simahdin eilen just sopivaan aikaan. Heräsin tänään vielä vähän unisena joskus yhdeksältä ja kattelin hetken sarjaa sängyssä makoillen. Mulla on nykyisin monesti sellainen olo, että väsyttää, muttei nukuta. Ois niin helppoa nukahtaa aina heti sänkyyn päästyä ja nukkua niin pitkään, että herätyskello soi silloin, kun on aika herätä.

Laittelin tavaroita paikoilleen ja join kahvia kodin lempipaikalla parhaassa seurassa eli koirien ja auringonvalon kanssa. Nyt juon vielä tämän yhden kahvikupillisen ja jatkan kodin siivoamista.


id ihana aamu-5 ihana aamu-1-side ihana aamu-10 ihana aamu-2-side ihana aamu-9-side

Kutsuin joitain kavereita viettämään iltaa tänään, mutta viivyttelin asian suhteen niin pitkään, että mielenkiinnolla odotan, kuin moni pääsee paikalle :D Ajattelin eilen peseväni hiukset tänään, mutta skippasin sen ajatuksen nyt aamulla. Näitä kuvia kattoessa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ehkä mun pitää harkita sitä suihkua vielä uudemman kerran.. Eiköhän näillä pärjätä vielä, mutta pidetään suihkun mahdollisuus kuitenkin auki!

Ihanaa viikonloppua kaikille<3




torstai 17. tammikuuta 2019

KAIKEN MAAILMAN KAUNEUSHOITOJA

kaunaushoidot-1-tile

Istuin paljain säärin kylppärissä pesemässä hampaita joitain päiviä sitten, kuten kuvien aikaleimastakin näkee. Lepuutin jalkoja lavuaarin reunalla ja kattelin mun säärikarvoja. Yhtäkkiä aloin miettimään milloinhan oon sheivannu viimeksi ja miksihän sellainen ei tuu edes mieleen silloin tällöin.

Olin edellisinä päivinä katellu somesta, kun vuorotellen tyypit kertoi olevansa matkalla ties mihin hoitoihin. Sokerointia, kulmien kestovärjäystä, ripsien kestotaivutusta, kasvohoitoa, kampaajakäyntiä, manikyyriä, pedikyyriä ja mitä näitä nyt on edes olemassa. Kaiken maailman kauneushoitoja koko some pullollaan.

En oo koskaan somea selatessani kiinnittänyt näihin hoitoihin mitään sen kummempaa huomiota. Itsessään missään näistä ei oo mitään pahaa ja tiettyjä palveluita itsekin somen kautta saaneena ymmärrän sen, että moni vaikuttaja saa hoitoja ilmaiseksi. Kävisin varmasti itsekin kaiken maailman hoidoissa säännöllisesti, jos ne ois sponsoroitu mulle!

Tavallaan oon siis ymmärtänyt, ettei jatkuva hoidoissa käyminen ole mikään yleinen normi kaikille naisille. Suurin osa ei käy missään ja kasvohoito kerran kymmeneen vuoteen saattaa olla joillekin se määrä, miten tällaisia palveluita käytetään. Kyseessä on tietynlainen somenormi, eihän viikoittain työn puolesta matkustavien ihmisten matkustusmäärätkään vastaa keskivertokansalaisen matkustusmääriä.

Puolen yön jälkeen omia säärikarvoja katellessani tuli kuitenkin mieleen, että pitäisköhän munkin käydä jossain vähän freesaamassa itteäni. Ääni päässä huusi, että nyt_stop_seis_lopeta ja päätin kirjoittaa näistä ajatuksista. En pidä itseäni "helpoimpana uhrina" tällaisille ajatuksille, koska tiedän omakohtaisesti sponssatuista palveluista ja nytkin mulla on ollu viimeisen vuoden oma luottokampaaja, joka freesaa mun hiuksia ilmaiseksi. Monia palveluita tulee kulutettua tavallista enemmän, jos sen saa ilmaiseksi tai alennuksella. Tottakai vaikuttajat käy paljon hoidoissa, koska suurin osa näistä palveluista on joko ilmaista tai tosi halpaa. Kyllähän säkin meet käymään kasvohoidossa, jos saat lahjakortin, vaikket omakustanteisesti harrastaiskaan sellaista. Ei vaikuttajatkaan kaikkea saa ilmaiseksi ja yhtälailla ei-vaikuttajista löytyy ihmisiä, jotka tykkäävät laittaa rahaa itsensä hemmotteluun hoitojen merkeissä.

Missään kauneushoidoissa ei edelleenkään oo mitään pahaa, mutta miten se oikein vaikuttaa meihin, jos jatkuvasti katsotaan somesta, kun muut käyvät kaunistautumassa milloin missäkin. Tottakai siitä alkaa pikkuhiljaa syntymään normi omassa päässä, koska niin tapahtuu kaikkien asioiden suhteen. Some on täynnä smoothiebowleja, haluat tehdä itsellesikin samanlaisen aamupalan. Kaikilla on ihania aamuisia joogahetkiä olkkarissa, oishan se omakin aamu kiva aloittaa joogaamalla.

On mahdotonta välttyä vaikutteilta, jos käyttää somea. Löytyy paljon elämälle positiivisia vaikutteita, kuten vaikka tuo jooga, ja sitten niitä vaikutteita, joista voi syntyä riittämättömyyden tunteita. Jos some aiheuttaa sulle ikävän tai ahdistuneen olon, voisi olla paikallaan miettiä syitä tälle. Seuraatko vääriä ihmisiä? Uppoudutko liikaa siihen "sometodellisuuteen", jossa kaiken pitäisi olla upeeta?

Mulla on yks älyttömän helppo vinkki, jolla päästä eroon somen synnyttämästä tarpeesta asian, kuin asian suhteen:

 Kuvitellaan tilanne, että seuraat - ehkä vähän ihaillen - somessa upeita ihmisiä, jotka käyvät säännöllisesti vaikkapa suihkurusketuksessa ja laittamassa kyntensä. Susta tuntuu, että oot ihan liian kalpea ja kynnetkin aika mitäänsanomattomat, joten ehkä suihkurusketuksella ja kynsillä saisit olon paremmaksi. Ehkä sitten olisit lähempänä näitä ihailemiasi somettajia ja vaikka et olisi yhtään sen lähempänä, niin et ainakaan olisi ainoa, joka lisäilee kalmankalpeita kuvia someen. Ehkä suihkurusketus ja kynsien laittaminen tekisi susta yhtä hyvän, kuin muut, jotka panostavat omaan ulkonäköönsä..

Suihkurusketus ja kauniit kynnet ei tunnukkaan kovin övereiltä, vaan oikeastaan aika normaaleilta jutuilta nuorten naisten keskuudessa. Ainakin siellä somessa. Unohda hetkeksi somet, vaikuttajat, julkkikset ja instagrambeibet. Mieti niitä ihmisiä, jotka tunnet. Mieti sun perhettä, sukua, ystäviä, koulukavereita, työporukkaa. Kuin monella heistä on suihkurusketus ja laitetut kynnet? Tuskin kovin monella, jos kenelläkään. Onko nämä asiat sitten kuitenkaan niin yleisiä nuorten naisten keskuudessa, kuin some antaisi olettaa?

Jos mietin tällaisia somen synnyttämiä ulkonäköön liittyviä tarpeita itselläni, niin tekis mieli ottaa ripsienpidennykset takaisin tai kokeilla ripsien kestotaivutusta. Pitäis myös saada vähän väriä pintaan. Hiuksiin ois hyvä laittaa huolittelemattoman näköiset oh miten ihanan muhkealla tukalla heräsin -kiharat tai vähintään tehdä joku ponnari- tai nutturakampaus, joka näyttää yhtä rennolta, kuin ne muhkeat kiharat. Niin ja tietty ois kiva, kun karvoja ois pelkästään päässä :D

Nää asiat ei tulis mieleenkään ilman somea tai kuvia itsestäni. Tykkään meikkilookista, jossa mulla ei oo edes ripsaria, mutta vanhoja kuvia + muiden kuvia katsellessa ne ripset tuokin ulkonäköön kivasti näyttävyyttä. Onni onnettomuudessa, mutta "onneksi" mulla on myös niitä kuvia itsestäni, joissa ripsienpidennykset näyttää aivan järkyttäviltä :---D Saan niistä aina hyvän muistutuksen siitä, ettei ripsienpidennykset oo yhtäkuin upea ulkonäkö.. Tarpeeksi lyhyet ripsienpidennykset näyttää hetken hyviltä, mutta siihen se glamour sitten jääkin.

Kestotaivutusta ois kiva kokeilla, muttei mulla oo rahaa sellaiseen. Jos saisin sen ilmaiseksi, niin ilman muuta kokeilisin, kuten varmaan suurin osa teistäkin.

Onko teillä jotain tällaisia somen luomia paineita tai asioita, joista pitäis tehdä/saada/kokea, kun kaikki muutkin?





sunnuntai 13. tammikuuta 2019

SUNNUNTAISIIVOUS

sunnuntaisiivous-7-side

Tänään on ollu loistava siivouspäivä! Olin siirrelly tavaroita paikoilleen ohimennen jo edellisinä päivinä, niin tänään tuli puhdasta melkein itsestään. Tykkään siivoamisesta nykyisin ja tuntuu melko hullulta ajatella jotain viiden vuoden takaista minää, jolla osa tavaroista oli visusti laatikoissaan melkeen vuoden. Se ajanjakso ei suinkaan päättynyt siihen, että olisin laittanut tavarat paikoilleen, vaan muutin eri osoitteeseen. Kyseessä ei myöskään ollu oma kämppä, jossa laatikot ois voinu olla jossain perimmäisessä nurkassa, vaan mun omassa makkarissa kokoajan näkösällä.

En todellakaan oo mikään siivousintoilija ja harvoin täällä on mitenkään putipuhdasta. Koirankarvoja on kokoajan ja kaikkialla, eikä tietyissä paikoissa oleva pölykerros oo mikään kauhistus, mutta tykkään siitä, että tavarat on paikoillaan ja ne näkyvimmät pinnat on siistit.


IMG_2821-side

Karvoista puheenollen, tästä näätte miltä kaikki mun vaatteet ja sohva näyttää :D Pyrkimys karvattomaan tai edes vähäkarvaiseen kämppään ois melko epätoivoista vastavirtaan räpiköimistä, sillä totaalisiivouksesta ja koirien sekopäisestä harjaamisesta huolimatta karvat palaa viimeistään vuorokauden kuluttua.. Toki oon tottunu näihin karvoihin jo aikoja sitten, mutta mielummin valitsen nää karvat, kuin monta kertaa viikossa tapahtuvan imuroinnin ja koirien harjaamisen, joka ei edes vie kovin pitkälle, haha. En ihan oikeasti käsitä, miten näistä voi lähteä niin paljon karvaa ympäri vuoden.


sunnuntaisiivous-1
sunnuntaisiivous-2-side

Tais olla loppukesää, kun satuin katsomaan ikkunasta ulos ja huoltomies huomasi mut viittoen avaamaan alaoven. Porttikongin kattorakenteista tipahteli vettä sen verran hyvään tahtiin, että maassa oli jo lätäkkö. Vuodon lähteen vaihtoehtoina oli neljän eri asunnon kylpyhuoneet, joista yksi tietysti meidän. Ensin tämä huoltomies, ja myöhemmin pari muuta, kävi tutkailemassa kylppäriä löytääkseen vuodon syyn. Muiden asuntojen asukkaita ei saatu heti kiinni keitin huoltomiehelle odotellessa kahvit. Hän oli ulkomaalaistaustainen, mutta asunut Suomessa jo pitkään ja saatiin mielenkiintoinen keskustelu suomen kielestä, kulttuurista ja hänen kokemuksistaan. Musta tällaiset keskustelut on aina älyttömän mielenkiintoisia, sillä oma näkemys kaikesta täällä Suomessa on tietysti vähän erilainen ja jollain tapaa varmasti aika jumahtanutkin sellaisiin oletuksiin ja asioihin, jotka on itelle aina ollu arkipäiväisiä.

Kerran yritin mennä väärästä sisäänkäynnistä Verotoimistoon tai jonnekin ja jäin hetkeksi juttelemaan jostain muusta maasta parikymmentä vuotta sitten tulleen miehen kanssa, joka oli asunut aiemmin Joensuussa. Sekin oli kiva pieni kohtaaminen ja tulipa käytyä läpi Joensuun lisäksi myös Oulun ja Jyväskylän eroja Helsinkiin verrattuna :D

No nyt karkasin ihan aiheesta, mutta siis nää huoltomiehet poisti tuosta kylpyammeen reunasta sellaisen lattiaan asti yltäneen muovisuojuksen, jolloin alta paljastui tää kuvien näkymä. Ajatuksenahan oli varmasti se, että nostaisin suojuksen takaisin paikoilleen, mutta musta tää ammeen reuna oli törkeen siisti ja on edelleenkin! Se vanha reuna oli sellainen kulahtaneen valkoinen muovihärpäke ja ilman sitä koko kylppäri näyttää paljon kivemmalta. En oikein osaa kuvailla tätä, mutta jotenkin rouheammalta ja mielenkiintoisemmalta, kun ennen kylppäri oli aika perus - ihan siisti, mutta vanhan vuokrakämpän kylppärin näkönen, mikä on tietysti ihan ymmärrettävääkin :D


sunnuntaisiivous-4-side

Pyyhin ikkunalautaa ja huomasin, että kiinanruusun kuihtunut kukka oli jääny kiinni ikkunaan. Ehkä vähän huvittavaa, mutta ei niin huvittavaa kuin tää seuraava juttu, jonka kerron. Isi laitteli mulle kuvia ja videoita, kuinka hänen ulkovarastossa ollut koirien ruokasäkki oli tyhjennetty kenkiin. Pussissa oli ollut about 5kg koirannappuloita, jotka oli siirtyny kaikkiin kenkiin, jotka olivat olleet varastossa pystyssä :---D Oli monoa, luistinta, vanhaa talvikenkää ja kaikki täynnä nappuloita. Voitte ihan huviksenne miettiä montako kenkää tarvii, että saa tyhjennettyä 5 kiloa nappuloita niihin.. Yhtäkään nappulaa ei ollu hyllyillä, eikä maassa, kaikki kengissä. Hhahahaha. Pussin pohjassa oli pieni reikä, eikä keksitty mitään muuta selitystä tälle, kuin oravan piilottamat eväät. Oravalla ei kuulemma pitäis olla mitään pääsyä varastoon, mutta tuskin ne nappulat omasta tahdostaankaan on kenkiin siirtynyt. Ne nappulat oli myös aika isoja, joten vaikea kuvitella minkään päästäisen tai hiiren siirrelleen niitä, eikä niillä taida olla edes samanlaista taipumusta piilotella ruokaa.

Varmaan illan vois viettää muutenkin, kuin tyhjentämällä 5 kiloa koiranruokaa kengistä :DD Ehkä kuitenki sen verran huvittava homma kokonaisuudessaan, että operaatiosta pystyy suoriutumaan naureskellen!




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kuukauden luetuimmat